Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Valentina Karakina
06.11.2023
Ei huku veješšä, ei mahu muan rakoh, ei pala tulešša, joka paikkah paššuau. Mi še on? Še on nimi.
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina

Nimettömänä ei lašta šuanun pitälti pityä, eikä häntä voinun šilloin lapšekšiki šanuo, a Nimettömäkši vain tahi Nimettömäkši Niikkanakši kučuttih. Šyntynyt lapši heti ikävöiččöy nimieh, šentäh šanotah:

— Kun lapši šyntyy, ni nimiki šyntyy.

Kešänaikusella šyntynyölläki lapšella pitäy antua nimi.

Ennein nimi annettih kirikön kirjojen mukah ta še ei ollun kokonah vanhempien miärättävissä. Kun lapši šynty, ni heti oli käytävä papin taikka kirjamiehen pakinoilla. Vaikka šyntymäpäivä miäräsi ta rajotti nimen eččimistä — oli otettava joko šyntymäpäivän nimi tahi jompikumpi kahen entisen päivän nimilöistä. Jotta ei šattuis yhteh pereheh kahta šamanmoista nimie, ni annettih valita näistä kolmešta päiväštä. Tulovien päivien nimijä ei šuanun ottua.

Nimen valiččijakši ei kelvannun ken vain. Še piti olla viisašpäini ta lujaluontoni, šentäh kun lapši tulou nimen valiččijan moini. Lapšen tuatto tahi hänen poissa ollešša ristituatto tai ristimuamo kelvatah šiih hommah. Paraš tietyšti oli tuatto, šentäh kun “kenen lapši, šen ni nimi”.

Heimolaisien nimijä kun šattuu, ni niitä valitah, vainuajienki nimijä annettih, šamoin tuattojenki, vain muamon nimie annettih harvoin, šentäh kun šanottih, jotta muamolla on häpie kuččuo šamannimistä kun iče lašta. Še nimi kyllä, mi šattuu enšimmäisekši (šyntymäpäivän nimi), olis aina lapšella annettava, šillä “nimi kun muuttuu, ta ošaki muuttuu” ta “lapšen nimen kun vaihat, ta ošanki vaihat”.

Kačottuo lapšen nimie “ei pie huhuten tuuvva eikä karjuon kačella”, jotta šen šuajašta tulis “tašapäini, hyvämielini eikä mikänä rämykesseli (tyhjänpäiväistä rämäsijä)”. Heti kun nimi on kačottu, aletah lašta pakautella šillä nimellä, vaikka hiän ei ole vielä rissitty.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Nyt nimijä lapšilla annetah mimmosie tahotah. Še voit olla tuaton, heimolaisen tahi minnih tuttavan nimi.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Täh nimen valintah liittyy monie uškomukšie ta tapoja. On olomašša šemmoni uškomuš, jotta kun tytöllä annettaneh miehen nimi (Aleksandra — Santra, Jevgenija — Joukenie, Jouki, Pavla — Paula), ni šillä kehittyy miehen luonto.

Monet ollah šitä mieltä, jotta ei pitäis antua lapšella kuollehien heimolaisien nimijä, jotta ei nimen kera lapši šais vainuan ošuaki. Vaikka täštä asiešta toiset ollah aivan toista mieltä.

Monissa perehissä on tapana antua lapšilla muamojen ta tuattojen, ukkojen ta ämmöjen nimijä. Erähät vanhemmat annetah lapšillah tunnettujen ta kuulusien heimolaisieh nimijä, ajatellen, jotta lapšeštaki šemmosen nimen kera tulou tunnettu ihmini.

Pravoslavnoin ušon mukah nimen šuatuo lapši šuau ni šuojelijan anhelin. Venäjällä rikeneh lapši šai Pyhän nimen šen päivän mukah, konša šynty.

Toičči lapšella annettih kakšiki nimie, yksi mieruo varoin, toini Jumalua varoin. Še toini nimi annettih ristijäisien aikana ta šitä ei tiijetty muut kun oikein lähiset vain. Niin yritettih šuojella lašta šilmäykšeštä.

Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga šekä Kosmos, Kn’az’ ta Del’fin.

Ajan mukah tavatki muuttu. Lapšilla ruvettih antamah jo ihan toisie nimijä, rikeneh ulkomualaisieki. Toičči rekisteritoimistojen ruatajat kieltäyvytäh rekisteröimäštä ihan älyttömie vanhempien kekšimie nimijä. Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga, Čelsi ta Legenda šekä Justin, Kosmos, Kn’az’, Del’fin ta Mir.

Pitäis muistua ta pityä meleššä, jotta lapšen nimi ei ole vain šen päivän asie ta huoli. Šen nimen kera lapši lähtöy koista šuureh muailmah ta toičči še parahin vanhempien mieleštä nimi tuou lapšella pahua mieltä ta käršimyštä. Häntä aletah truasittua ta kiušata pieneštä šuaten pihalla ta koulušša, hänellä kekšitäh pitin ikyä monie haukuntanimijä. Lapšilla tulou alemmuškompleksie ta jo ruavahina ollešša hyö moničči muutetah nimeh.

Nimi ušein valitah lapšella jo ennein šyntymistä, vain toičči šattuu niinki, jotta vanhemmat ei ole keritty piäššä yhteh mieleh šiitä ta ei ole valittu nimie kun lapši šynty. Hyvä, kun še nimi löytyis ihan lähipäivinä ta ei olis kovuan kummallini ta harvinaini. Vet “nimi on kuin tervaplätti pukšun polvešša, et šiitä eris piäše”.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana