Lapsi kätkyös maguau

Lapsi kätkyös maguau

Valentina Mironova
01.12.2023
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Lattiikätkyt. Kemin ujezdan Pirttilahten kylä, XIX vuozisada. Kuva: Karjalan kylän pättävät vešit -kniigu, Petroskoi, 2021
Lattiikätkyt. Kemin ujezdan Pirttilahten kylä, XIX vuozisada. Kuva: Karjalan kylän pättävät vešit -kniigu, Petroskoi, 2021

Puaksuh, konzu tulet mihtahto vahnah kodih, näit, ku lageh on pandu sangei raudurengas libo mitahto muu raudupala lageh on iškietty. Niih ennevahnas pandih nuorat libo hiihnat da riputettih kätkyt, kus piendy lastu liikutettih. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella, sanottih: “Čökkiä vai lapsi kätkyöh da tuuvita vähäne, sit terväh häi uinuou”.

Karjalas oli eriluaduzii kätkylöi, erähät seizottih lattiel pyöryžil jalloil. Niidy sanottih lattiikätkylöikse libo lat’ekätkylöikse da net oldih vai bohatembis talolois.

Lattiikätkylöi luajittih sangien puun lavvois, reinois net lavvat yhtistettih puupalazil da pienil nuaglazil. Lavvat oldih šuoriet, toiči mualil voijeltut. Se kätkyt oli syvä, ku mitahto vakku rouno. Siepäi lapsi iče ei voinnuh piästä. Čomah luaduh sidä kuvailtih karjalazis arbaituksis: “Kaksi jalgua, nelli korvua, sillal seizou, lattiel repettäy”.

Toizenmoizet kätkyöt lais riputtih. Köyhäs talois lattiet oldih vilut, siepäi toiči tuuli. A ku lapsi on korgiembas kohtas maguamas, sit häi ei kylmä. Puaksumbah kätkyt pandih puuh, kudai oli peräčupunorren da seinän välil. Sie oli koukku da koukus hiihnat, hiihnois kätkyt. Ku pidänöy, se kätkyt oli kebjei yhtes kohtaspäi toizeh vediä.

Köyhät luajittih hiihnoi iče, erähät kezrättih langua da sit niidy palmikoittih, toizet luajittih sidä heinynuoras libo nahkuremenis. Se kätkyt luajittih kuoren ual olijas puus libo tyvipuun ozas. Se oli moine soikko, vičoil yhtistetty. Hiihnoih niškoi nelläh čuppuh oli pandu keskel halletut puuoksat. Toiči hiihnukätkyön laijois oldih loukot, sih nuorat oli pujotettu.

Hihnukätkyös oli vie jalgunuoru, sil voidih jallal liikuttua istujes libo käil yöl postelis olles.

Hiihnukätkytty pidi varavozilleh liikuttua, se ei olluh moine syvä. Rutombah ku tuuvitat, sit i lapsi siepäi pakkuu. Kätkyöh luajittih oma posteli, ymbäri puaksuh pandih ziavessi, ku vierahat ei kačottas lapseh.

Rahvas sanottih, gu tuldih “ozajuvvanke”, tuldih “ozua tuomah”. Sen “ozajuodaizen” annettih muamal sanoinke: “Suurustu suuh, mieldy piäh!”

Lapsen suaduu perehel oli ylen äijy kaikenmostu kielduo. Varattih silmävysty, sendäh myöhä illal jälles päiväzen laskendua ei käydy nigo vetty, nigo halgua tuomah, maiduo taloispäi ei annettu.

Lastu dai muamua yksinäh ei jätetty, a gu koinižändy heidy ottau. Vuodessah lapsel ei leikattu eigo tukkii, eigo kynzii, muamo kynzii lyhendi puremal. Ken enzimäzenny nägöi lapsel hambahan, se lahjoitti villaizen vyön, kudai vardoiččou lastu tulies elaijas.

Kyläs tiijustettih lapsen suandas omah luaduh: enimytten roženčan koin ikkunoil oldih zuavesit salvas da niidy ei suannuh avata kolmeh nedälissäh. Roženčal ei suannuh mennä rahvahih, a gu käymättäh ei voinnuh olla, sit naine otti keral varat — šiižman libo mintahto muun raudupalan.

Kuudeh nedälissäh nastu piettih “ligahizennu”. Kolme yödy jälles lapsen suandua muamo magai eriže lattiel omas čupus, sit buabo pani händy malitunke omah postelih.

Omahizet da susiedat tavan mugah jo tossupiän käydih lastu kaččomah, tuodih lahjakse ribuu kabalokse da kuda-midä pastostu. Rahvas sanottih, gu tuldih “ozajuvvanke”, tuldih “ozua tuomah”. Sen “ozajuodaizen” annettih muamal sanoinke: “Suurustu suuh, mieldy piäh!”

Vie tuodih keral lapseh niškoi hammasden’gua (hobjastu den’gua), ga onnuako se den’gan tuomine tartui rahvahan perindölöih jo myöhembäh.

Piendy lastu syötettih maijol, sidä pandih lehmän sarveh. Se sarvi enzimäi hyvin keitettih da luajittih kaidaizembas puoles pieni loukko.

Puaksuh muamo libo buabo liikuttajes pajatti uinotuspajoizii. Lastu pajozes nimitettih linduzekse libo kuldaizekse, nimie ei sanottu, varattih, ku nimi paha ei tartus.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana