Kusbo on parembi eliä?

Kusbo on parembi eliä?

Oles’a Omel’čenko
27.06.2022
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi

Terveh kaikile! Minä olen Oles’a. Minul on 16 vuottu. Minä olen rodivunnuh Karjalah, Šuojun kyläh. Kuvvendessah kluassassah minä opastuin Ven’al, sit meijän pereh muuttihes Amierikkah, Kolorado-štuattah Denver-linnah. Minä rubein opastumah keskiškolas kerras kaheksandes kluasas, sildy ku Amierikas lapset lähtietäh školan kuvven vuvven ijäs. Školas on kaksitostu kluassua. Nygöi minä opastun korgies školan yhtestostu kluasas. Korgeviman školan taloi seizou erikseh, sie opastutah 9.-12. kluasoin opastujat. Meijän školan nimi on Cherry Creek, karjalakse se olis Višn’uojaine. Školas opastuu läs nelliä tuhattu eri kanzoin opastujua libo studentua, kui meidy sanotah. 


Anglien kieldy minä rubein opastumah kolmandes kluasas, ga Amierikkah tulduu minul oli ylen jygei opastuo. Puolivuottu minä käytin programmoi-kiändäjii, ga minun kieli rubei ruttoh paranemah konzu sain dovariššoi. Minun kluasas minä olen ainavo ven’alaine, ga školas on vie ven’alazii tyttölöi, kudamienke minä pien yhtevytty. Minun paras dovariššu on Frančeska, häi on rodužin Filippiinoispäi.

Mittumatbo ollah on Amierikan opastujat? Hyö pietäh tavallistu jogapäivästy sobua. Školis ei ole formusobua, amierikkalazet tytöt enimite pietäh kedoi, losinoi da hudi-paidoi. Täs tärgevimänny pietäh opastustu da komfortua. Ku paista Amierikan školan hyvis puolis, minä ezmäzekse mainiččizin sen, ku rahvas täs ollah tolerantnoit, se nägyy kaikes: sovas, kul’tuuras, ičenviendäs. Opastajat maltetah pidiä yhtevytty nygyaigazien lapsienke. Ezimerkikse, meijän anglien kielen opastai miss Filips ainos pidäy omas opastuspertis suurdu n’amumal’l’ua. Kiittäjes opastujua häi andau n’amungi, muga opastuo on vesselembi.


Konzu minä enzikerdua tulin školah, kummeksin, ku voin iče vallita opastuttavakse škola-aihiet: teatru, keramiekku, robototehniekku, programiiruičendu da m.i. Vie kummakse rodih, ku lapset tiä suajah ajokortit 15-vuvven ijäs da ajeltah školah iče omil mašinoil. Školan pihas ollah suuret parkipaikat, tilata ičelles paikku voibi opastusvuvven allus.

Argipäivinny minul on vähä joudavua aigua, tulen školaspäi vaiku illal. Nellän čuasun aigah. Lebopäivinny suvaičen olla dovarišoin libo oman perehen kel. Mennyt vuon kezäloman aigua olin oman buaballuo Karjalas. Myö puaksuh matkustelemmo. Mennyt vuon Rastavakse kävyimmö New Yourkah. Tänävuon Frančeska kučui minuu Rastavakse iččeh lyö gostih. Amierikkalazih niškoi Rastavu on tärgiembi pruazniekku migu Uuzi Vuozi, Rastavua pietäh 25. talvikuudu. Minulhäi lykysti: minä voin pruaznuija Amierikan Rastavua, Uuttu Vuottu da Ven’an Rastavua. 


Kolorado-štuatas on kummalline siä. Yhtenny talvipäivänny voi olla 14 gruadussii lämmiä, tossupiän – 6 gruadussii pakkastu da voi panna lundu. Konzu lundu panou ylen äijäl, urokoin algu eistetäh myöhembäh aigah, libo urokkoi nivouse ei pietä da škola salbavuu. Meijänke rinnal ollah vuarat, i kai keviäl, konzu lämbölita on enämbi 20 gruadussii, voibi lähtie vuaroih mašinal juamua myöte da čurata sie suksil libo lumilavval.

Minä ylen äijäl suvaičen Karjalua. Meijän jiäškuapal on vaiku yksi magniettaine, i sit on Karjalan gerbu. Karjalas minul on dovariššoi, kaččomattah kymmenen čuasun aigueroh, myö lövvämmö aigua pidiä yhtevytty. Myö pyzymmö meijän perindölöi, sanommo, Äijäksepäiviä kruasimmo jäiččii, Maidopyhälaskun nedälil pastammo čupukkoi. Karjalah tulduu suurel himol syön buaban piirualoi, räkkipäivinny muamo varustau okroškua. Huondesveroksehäi minä mielihyväl syön tostoi guakamolenke. Guakamole on pehmei avokado t’orkatun jäičänke. Minuu puaksuh kyzytäh: “Kusbo on parembi, Ven’al vai Amierikas?” Minä vastuan: “Hyvä on sie, kus ollah omat da dovarišat. Toinah, minä olen ozakas: minul niilöi on mollembis mualois”.  



Lisää aiheesta
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana