Ičeladuine tundmuz

Ičeladuine tundmuz

Maria Košeleva
18.10.2021
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima

Kvest planuitihe tehta jo kezan lopus, nece oli ühten ”Vepsän Vezad”-sebran voden azjtegoišpäi. Azjtego ezmäižen voz’kursan openikoiden täht om jo sebran tradicii. Tobjimalaz se oli viktorin vepsläižiden polhe, sen vaumičiba vanhembiden kursiden openikad, täl-žo kerdal ühtnikoile tuli idei tehta kvest. Kvestan pätegendan oli ühtenzoitta kaikiden voz’kursiden üläopenikoid, tundištoitta uzid üläopenikoid vepsän kelenke da kacta, miččid tedoid hö oma jo sanuded opendusen kus.

Ezmäi oli mel’ ühtenzoitta ezmäižen da toižen voz’kursiden openikoid da jagada heid gruppihe, miše toižen voz’kursan openikad abutaižiba norembile, no karantinan taguiči hö ei voinugoi ühteta kvestaha. Sikš oli vaiše üks’ jouk, miččehe mülüi koume ezmäižen voz’kursan openikad. Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Azjtego zavodihe Etnopertiš, mitte om universitetan baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Jäl’ghe tervhuz’sanoid ühtnikoile taritihe ozaita rebusoid da ühtenzoitta sanundoiden augotiž da lop, tedod sanundoiš oliba vepsän keles da vepsläižiš. Konz ühtnikad lopiba tegendoid, hö saiba toižen honusen nomeran, kus heile tarbiž oli ozaita vepsläižen eloradon predmet da kirjutada se nimen filvordaha. Tegendoid necil stancijal vaumiči koumanden voz’kursan openik Maria Kočerina. Neciš stancijas openikad tedištiba, miččid venehid tegiba vepsläižed, miččed eloradod oliba tarbhaižed, miččid kazvmusid kazvatiba da miččid živatoid saiba.

Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Jäl’ghe ühtnikoid varasti literaturstancijal, miččen vaumiči ”Vepsän Vezad”-sebran ohjandai Tatjana Martjanova. Ühtnikoile tarbiž oli täutta tablic kactes tarkašti kirjoid vepsän kelel. Jäl’ges necidä tegendad hö tedištiba tutabiden vepsänkeližiden kirjoiden nimid, pästandvoz’, kirjutajid da toižid tarbhaižid tedoid.

Nelländel da jäl’gmäižel stancijal Kipinä-kulugendlehtesen toimitai Darja Švecova starinoiči vepsläižen sädon polhe da sen erigoičusiš. Hän mugažo ozuti karjalaižiden da suomalaižiden rahvhiden sädoid. Sid’ ühtnikoile tarbiž oli nimitada sädon päpalad vepsäks.

 

”Vepsän Vezad”- sebr abuti libutada ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe.

Konz tegendad lopihe, kvestan uhtnikad pördihe Etnopertihe. Hö starinoičiba, midä ut hö tedištiba, tegiba ühthevedon da saiba hüvid lahjoid muštoks. Sid’ Tatjana Martjanova tundištoiti heid ”Vepsän Vezad” - sebranke da sen ühtnikoidenke, starinoiči sebran rados da kucui kaikid ühtnemaha sebraha.

Mugoine vastuz oli lujas tarbhaine, sikš ku se tegi erasid tärktoid tegendoid: andoi voimusen kafedran openikoile, kudambad opendaba vepsän kel’t, tundištadas toine toiženke, libuti ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe. Voib olda, toižel vodel hö jo abutaba tehta azjtegon uziden openikoiden täht. 


Lisää aiheesta
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana