Babarmkeitoz

Babarmkeitoz

Andrei Ivanov
16.10.2023
Kut živatad ičeze sebranikad Kondjad sündundpäivänke ozateliba.
“Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om!“ ‒ ihastui kondi.
“Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om!“ ‒ ihastui kondi.

Eli-oli mecas hüvä Mecnik. Hän oli mugoine mecan kaičii. Kaiken abuteli živatoile da linduile. Kerdan astui hän tehutme da kacui, miččed čomad pud da änikod kazvaba mecas. Sügüzel mec om ani toine, eskai haju mecas om erine – siš om babukoiden da marjoiden duh. Mecnik lujas navedi ičeze kodid – mecad i tahtoi, miše kaikile oliži hüvä eläda siš. 

Mecnik pani samvarad i tahtoi vähän lebaitas da joda čajud, äkkid vastha lendab harag da sanui: 

– Tervhen, Mecnik! 

– Tervhen, sused! Kut azjad oma? 

– Hüvin! Nägen, miše samvar sinai om pandud! 

– Ka, ehtal voib čajud-ki joda. Lenda adivoihe, minai om marjkeitoz. 

Mecnik jo om pannu varha tal’veks marjoid da babukoid, sikš tahtoi adivoičetada haragad. 

– Minä tämbei jo kaik pöudod pühkin, kaik käbud lugin, kaik babuksijad kacuin da babukoid poimin. A midä sinä tegid tämbei? 

– Avoi, minai eskai päd punotab sinun starinoišpäi. Minä olin adivoiš kondjaižel. Minunke oliba neglik, jäniš da oravaine. No edel üks’ azj ozaižihe meidenke. 

– Ala pöl’gästoita mindai. Sanu, midä oli? 

– Hüvä! Starinoičen sinei. 

Zavodi harag starinoita. Tämbei homendesel, konz päiväine vaiše nouzi, oti Čuha-neglik bankan babarmkeitost da joksi Toptiga-kondjale adivoihe. Kondjal tämbei om sündundpäiv, sikš neglik tahtoiži lahjoita hänele magukast babarmkeitost. Sil aigal harag lendi vastha. 

– Neglik, kuna sinä joksed? 

– Kondjale tahtoin toda marjkeitost lahjaks. Mängam ühtes! 

– Minä tahtoin, vaiše minai ei ole lahjad. Midä minä voin lahjoita kondjale? 

– Kacu, mitte sur’ bank minai om. Ühtes lahjoičem sidä. 

Vastha sebranikoile hüppib janiš. Nagišti hän sebranikoid da sanui: 

– Tervhen, sebranikad. Kuna tö lähtet? 

– Kondjale tahtoim toda marjkeitost lahjaks. Mängam ühtes! – sanui neglik. 

– Ka, minä tahtoin, vaiše minai ei ole lahjad. Midä minä voin lahjoita? – sanui jäniš. 

– Ala varaida, meil om lahj, se om sur’ bank marjkeitosenke. Kaik ühtes voim lahjoita sidä. 

– Lujas hüvä! – sanui jäniš. I sebranikad ühtes läksiba praznikale. 

Vastha hüppib orav. Sebranikad kucuiba oravad-ki mända kondjan sündundpäiväle, no oravaine sanui heile: 

– Minä tahtoižin mända ühtes, vaiše minä olen läžunu i minei pidab tervehtuda. Khe-khe-khe… 

– Om žal’, oravaine, – sanui jäniš. 

– Midä mö voim tehta sinun täht? – küzui neglik. 

– Minä tedan! Oravale abutab babarmkeitoz, – sanui harag. 

– Varastagat! A midä tö lahjoičet kondjale? Ved’ sündundpäiväln om opal olda ilma lahjata, – sanui orav. 

– Mö sel’genzoitam kondjale kaiken, – sanui neglik. 

Äkkid penzhižpäi astui kondi da sanui sebranikoile: 

– Ei tariž sel’genzoitta minei. Oravaižele nece babarmkeitoz om tarbhaine, a ku orav tegese tervheks, se om paremb lahj minei, – sanui kondi. 

– Spasib, sebranikad! A marjkeitost bankas täudub meile kaikile! – sanui orav. 

– Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om! ‒ ihastui kondi. 

Mugoižen hüvän starinan sanui harag Mecnikale da lendi kodihe. A Mecnik oti ičeze bankan marjkeitost paličalpäi da läksi mugažo ozatelmaha kondjad sündundpäivänke, ved’ mecas kaik oma sebranikad. 



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana