Kižis voibi kuduo kangastu

Kižis voibi kuduo kangastu

14.10.2021
Kižin muzeis Petroskoil terväh ruvetah ozuttamah kangahankuvondua karjalan kielel. Muzein ruadajien mieles on yhtenjytyi tärgei säilyttiä vahnoi ruadoloi, taboi da karjalan kieldygi.
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev

– Kahtel käil, ku lujembi pyzys täs, nevvou nuožarveläine Lidija Ivanovna Jevsejeva stuavoi azettajes. Häi piädykauti kävyi linnah Nuožarvespäi ozuttamah nuorile Kižin muzein ruadajile, kui karjalazet luodih da pandih kangastu. Ruado ei ole jygei, ga piälimäine dielo on hyvin azettua kangas – kuduo jo on kebjiembi.

Enzimäine nevvondukerdu piettih Nuožarves. Sie Lidija Ivanovna yhtes Tatjana Jelisejevanke ozutettih da saneltih karjalakse, kui luvvah kangastu seiniä myö da luajittih kassu. Ruado jatkui Petroskoil. Lidija Ivanovna andoi muzeih ozutettavakse ennevahnallizet kangaspuut. Enne net oldih hänen vahnembien kois Kukoinvuaras.

– Minun omat d’uuri ei olla, kuvottih mama da baba nämil kangaspuuloil. Lujal azui Semoi-died’oi, se tatan tuatto, a moužet vie vahnembi kudai sie azui, ylen vahnat ollah. Enämbi, piäl suan vuvven on nämil. Stuavat, stuavakse meijän kyläs sanottih, ylen ammuzet ollah, ylen ammuzet. Minä olin vie pieni tyttöine nengoine, mustan vie nämii puaksuh taluttih, vie kyläh taluttih. Erähil ei olluh kois stuavoi ga, sellittäy Lidija Jevsejeva.

Nämil kangaspuuloil on kuvottu hurstii dai äijy midä muudu. Lidija Ivanovnal on tallel muaman kuvottu postelinpiälysty. Se on junoikas, ruskei sinizenke, ylen järei da jygei.

– Minul himoittas nämmä ozuttua karjalan kielel, sendäh gu muzei, tiettäväine, säilyttäy vehkehii, säilyttäy brujii, sobua, meile pidäy säilyttiägi kieli. Anna meijän katalougas kai nämmä karjalaizet vehkehet, karjalaizet brujat ollahgi karjalakse kirjutetut i himoittas ičel jättiä mustoh, kui i midä ruattih ennevahnas, mittuine oli sanasto, sanou muzein ruadai Ol’ga Žarinova.

Kaččomah kangahankuvondua da mustoittamah libo opastumah karjalastu kuvondusanastuo lapsii da vahnembii kučutah Kiži-muzein varastoh jo täl nedälil. Kangaspuut ollah tiä uudeh vuodessah. Vie karjalazes kuvonduneros luajitah fil’mu.

 


SIMILAR NEWS
Kipinä
Puškinan kart: Norišt voib kävuda Šoutjärven vepsän muzejaha
Karjalan Rahvahaližen muzejan filialad ühtneba ”Puškinan kart”- programmaha. Üks’ niišpäi om Šoutjärven muzei.
Oma Mua
VR-opašretki šynnytäy uušie tuntehie
Karjalan kanšallini teatteri on valmistan uuvven virtualisen opašretken. Šen aikana vierahie tuttavuššetah Golom’anoje plam’a -näytelmäh ta šen valmisteluh.
Karjalan Sanomat
Budjetti: lisää rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveydenhuoltoon
Tasavallan budjetin menot ja tulot kasvavat 147 miljoonaa ruplaa liittovaltion apurahojen ansiosta.
Karjalan Sanomat
Valtiontuki: 300 työtöntä saa apurahaa yrityksensä perustamiseen
Aloittelevat yrittäjät perustavat yrityksensä rakennus-, opetus- ja kuljetusaloilla.
Oma Mua
Mustomerki runonpajattajile nygöi Suojärvesgi
Suojärveläzet ičeväil azetettih mustomerki oman čupun runonpajattajile Karjalazien runoloin vuvven hantuzis.
Karjalan Sanomat
Terveydenhuolto: Petroskoin lääketieteellisen opiston yksikkö avattiin Kostamukseen
Opetusryhmässä tulee opiskelemaan 38 nuorta. Ensi vuonna aiotaan avata lisää kaksi opetusryhmää, joissa nuoret opiskelevat sairaanhoitajiksi.
Karjalan Sanomat
Karjalan hallitus muistuttaa: toisen ihmisen QR-koodia ei voi käyttää
Karjalassa tarkastetaan koronarajoitusten noudattamista. Toisen ihmisen QR-koodin käyttö johtaa sakkoon.
Kodima
TV-radnikoiden fil’m Karjalaspäi oli arvostadud konkursal Piteriš
GTRK ”Karelia”-radnik, Maria Šašina sai pauklahjan ühtes konkursan nominacijoišpäi.
Karjalan Sanomat
Venäjän valtioduuma: ilmaiset koronatestit nopeuttaisivat koronatartuntojen jäljitystä
Kansanedustajien mukaan koronatesti pitää tehdä, vaikka ihmisellä olisi vain flunssaoreita.
Oma Mua
Kaheksa kniigua piäzöy ilmah
Karjalas vuozinnu 2022-2023 piäzöy ilmah kaheksa kniigua karjalan, vepsän da suomen kielel.
Login
Register
Password
Confirm password