“Üks’, kaks’, koume, ecmas sindai olen”

“Üks’, kaks’, koume, ecmas sindai olen”

Heini Rostkova
11.11.2024
Karjalan Rahvahaline teatr avaiži sezonan udel spektaklil – nece om vepsläižele kul’turale omištadud teatrozuteluz.
Spektaklin süžet om Nastasja-neiččen uni, miččes hän ectes tatad tegeb avaidusid ičesaze. 12+ Kuva: Paša Koritnik. Kuva om ottud Karjalan Rahvahaližen teatran VKontakte-gruppaspäi
Spektaklin süžet om Nastasja-neiččen uni, miččes hän ectes tatad tegeb avaidusid ičesaze. 12+ Kuva: Paša Koritnik. Kuva om ottud Karjalan Rahvahaližen teatran VKontakte-gruppaspäi

Uden teatrozutelusen ohjandai om Arina Gulimova, a dramaturg – Liza Bulajeva. Hö oma nored neiččed, Piterin teatraližen institutan pästnikad. Neiččil om melentartuz’ vepsän rahvahaze. Kerdan Internetan kal’t Arina tundištihe Karjalan Rahvahaližen teatran artistanke Aleksandra Aniskinanke. Neiččed tedištiba, miše Karjalan pälidnas om aktris, kudamb popul’arizoitab vepsän kul’turad teatraližel laval. 

— Männudel kezal minei kirjuti Arina Gulimova. Arina sanui, miše hänel om vepsläižid jurid Vologdan agjaspäi i om melentartuz’ “veps läižehe temaha”. Hö – ohjandai Arina Gulimova, dramaturg Liza Bulajeva, taidehkuvadai Liza Mirošnikova – koumen kesken tuliba Petroskoihe keradamha tedoid vepsläižiš da heiden kul’turas. Mö vastsimoiš, pagižim. Neiččed tegiba minei küzundoid. Hö starinoičiba, miše keradaba materialad spektaklin täht, mittušt tahtoinuižiba panda lavale Omskas. Minä tarjoičin tehta se Petroskoiš, – starinoiči Aleksandra Aniskina. 

Meil om koume vepsläšt spektaklid teatras: “Kodi ik noil pöudolepäi”, “Vepsläine neižne” da “Üks’, kaks’, koume, ecmas sindai olen”. Kaikutte niišpäi om ičeladuine.
Aleksandra Aniskina, Karjalan Rahvahaližen teatran artist

Aleksandra tugezi neiččid da pagištoiti ičeze teatran ohjandajid panda scenale nece spektakl’. Voden aigan diskutiruitihe scenarijan variantoiš, tehtihe kohendusid. Material spektaklin täht oli keratud ekspedicijoiš vepsläižiden eländtahoidme. Neniš matkoiš ozutelusen sädai Arina Gulimova da dramaturg Liza Bulajeva keraziba todesižid starinoid da dokumentaližid tedoid vepsläižiš i heiden elos. Necen materialan pohjal Liza Bulajeva kirjuti pjesan, miččen mödhe oli-ki tehtud spektakl’.

— Löuta nor’t professionališt ohjandajad, kudambale oliži melentartušt rahvahaline tem, om jügedahk. Neiččed süveniba neche temaha, hö ajoiba vepsläižidennoks Karjalas, Piterin da Vologdan agjoiš. Hö pagižiba sijaližiden eläjidenke. Kaik istorijad oma todesižed. Hö äjan lugiba vepsläižiden polhe kirjištos, arhivas. Nece om harvinaine azj, konz spektaklin täht ristitud oppiba temad muga tarkas, – sanui Aleksandra. 

Spektaklin süžet om Nastasja-neiččen uni, miččes hän ectes tatad tegeb avaidusid ičesaze. Neižne vasttase vepsläižiden mifologižiden hengidenke – erazvuiččil veroil hö abutaba hänele paremba el’geta ičeze rahvahan kul’turad da ičtaze. Nece tem tuli mel’he Aleksandra Aniskinale, kudamb vändi spektakliš Nastasjan mamoin. 

— Tem om lujas läheline minei. Nastasja-neiččel om vahv sido tatanke, kut om minai-ki. Äjan olen sanu ičein tatalpäi, i tahtoin kaita sidä, midä oli tärged hänele. Minei om mel’he idei sirtta tedoid ühtel norel sugupol’velpäi toižele norele sugupol’vele. Jo saim äi hüvid sanoid spektakliš. Meil om koume vepsläšt spektaklid teatras: “Kodi ik noil pöudolepäi”, “Vepsläine neižne” da “Üks’, kaks’, koume, ecmas sindai olen”. Kaikutte niišpäi om ičeladuine. Ezmäine om klassine ozuteluz, toine – istorijaline da koumanz’ – nügüdläine, norelpäi norele tehtud. Koumandel speklatlil om vepsläine heng, südäin, – ližazi Aleksandra. 

Tem om lujas läheline minei. Nastasja-neiččel om vahv sido tatanke, kut om minai-ki. Äjan olen sanu ičein tatalpäi, i tahtoin kaita sidä, midä oli tärged hänele. Minei om mel’he idei sirtta tedoid ühtel norel sugupol’velpäi toižele norele sugupol’vele.
Aleksandra Aniskina, Karjalan Rahvahaližen teatran artist

Spektakl’ om ühten aigan vepsän da venän kelil. Kaikiden täht, paiči Aleksandra Aniskinad, vepsän kel’ om veraz. Laval Aleksandra abuteli sebranikoile vepsän kelen opendamižes. Pidab sanuda, miše Maria Nenaševa, kudambal oli pärol’ spektakliš, pagiži vepsäks ani hüvin. 

— Maša Nenaševa om molodec! Hänen päs ei ole tedoid suomen da karjalan keliš, sikš nene keled ei telustanugoi hänele opeta vepsän kel’t. Kaik meiden akt’orad oma vastusen pidäjad – hö tarkas openziba vepsläšt tekstad. Kaik lujas napriba. Olen ihastusiš, miše jo koume spektaklid meiden teatras om sidotud vepsläižihe. Olgha ned meiden repertuaras, armastagaha niid kacujad! Vepsläine tem meiden laval kulub. Olgha muga kaiken! Toivon, miše ningoižiden spektakliden lugumär ližadub vodespäi vodhe, – sanui Aleksandra. 

Mö-ki, “Kodima”-lehtesen toimitajad, toivom, miše Karjalan Rahvahaližen teatran laval karjalan- da suomenkeližiden spektakliden keskes kaiken linneba spektaklid vepsän-ki kelel. Olem ihastusiš, miše Aleksandra Aniskina äjan abutab neciš azjas.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Stola on Jumalan kämmen
Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pideli maltua paista koinhaldijoinke.
Oma Mua
“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah
Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.
Karjalan Sanomat
Käsityötaidot yhdistävät perinteitä ja harrastajia
Etnokulttuurikeskusten ECHO-yhdistys käynnistää joulukuussa Pohjolan kädet -nimisen hankkeen. Se nostaa käsityöharrastuksen arvostusta.
Oma Mua
Patriottine desantu kävyi Alavozeh
Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus piettih 27. kylmykuudu Alavozen školas.
Karjalan Sanomat
Talvimatkailukausi näyttää hyvältä Karjalassa
Talousministeriö ennustaa, että talvikauden aikana matkailijoiden määrä on vuodentakaista suurempi.
Oma Mua
Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah
Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat.
Karjalan Sanomat
Harrastuksesta tuli ammatti
Sortavalasta kotoisin oleva Pavel Partunen opiskelee VGIK:ssa Moskovassa ja tekee elokuvia. Hän esittelee Koti-elokuvansa yleisölle kotikaupungissaan marraskuun lopussa.
Oma Mua
“EtnoSmart” innoššutti nuorie
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
Oma Mua
Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois
Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh.
Oma Mua
Mielet Luadogah näh
Tänä vuodena, šygyžyllä mie enžimäzičči kävyin Luadogan Karielah. Mänin šinne mašinalla Petroskoista, Karielazien X kerähmön jälgeh.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль