35-vozne ühthižrad: “Vepsän kul’tursebr” praznuiči jubilejan
Tozi sanuda, “Vepsän kul’tursebran” jubilei oli muloi. No sen praznuičend sirttihe erazvuiččiden süiden taguiči necen voden augotišehe. Muga, 30. vilukud Karjalan rahvahiden sebruden kodiš mäni “Kul’tur da kel’: tämbei, homen, kaiken” -seminar, mitte oli omištadud “Vepsän kul’tursebran” jubilejale. Seminaral pagištihe sebran männudes da tulijas aigas. Azjtegole tuli tedomehid, vepsän kelen opendajid, muzejiden da kul’turpertiden radnikoid, valdmehid, školiden openikoid, sebran ühtnikoid da sebranikoid. Sikš dokladad-ki oliba ani erazvuiččile temoile: vepsän kelen opendamižes, linman andmižes igähižile vähäluguižile rahvahile, valdkundan tuges vepsläižile da äjas toižes. Ozutesikš, sebran ezmäine pämez’ Zinaida Strogalščikova pagiži rahvahan kirjutamižen polhe.
— Rahvahan kirjutamine, — sanui Zinaida Ivanovna, — om znamasine aigtego meiden täht. Nene tedod oma lujas tärktad. Ned ozutaba meile, voim-ik mö toivoda, miše rahvahal om tulii aig. Ka, rahvahan kirjutamižen mödhe, vodel 2010 oli läz 6000 vepsläšt, a vodel 2020 om läz 4600. No rindatades toižiden rahvahidenke, mö kadotim ei muga äjan. Neniš voziš karjalaižid tegihe 46% vähemb, suomalaižid — 60%. Om melentartušt, miše 2173 ristituspäi, kudambad pagižeba vepsän kelel, 568 om venälašt.
Keskustoiš dokladoiden keskes seminaran ühtnikoid iloiteliba ičeze ezitusil karg- da pajokollektivad. Niiden lugus oliba “Periodika”-painišt, “Kičči-kočči” -lapsiden sebr, “Kantele”-ansambl’an norišton studijan vokal’gruppad, a mugažo “Randaine”-ansambl’ da Vepsän rahvahan hor.
Necil ehtal ristitud, kudambad oma tehnuded suren panendan vepsän kelen da kul’turan kaičendaha, oli pauklahjoitud kitändkirjeižil. Ozatelmaha “Vepsän kul’tursebrad” jubilejanke tuliba vepsläižed Piterin da Vologdan agjoišpäi. Äi čomid sanoid oli sanutud sebran tegijoile, äi lämid toivotusid oli toivotadud heile da toižile sebran ühtnikoile.
“Vepsän kul’tursebr” oli registriruitud Karjalas 1989. voden 4. sügüz’kud. Sen tegiba aktivižed mehed, kudambiden keskes oliba Karjalan tedoakademijan Kelen, literaturan da istorijan institutan radnikad Zinaida Strogalščikova da Nina Zaiceva, Petroskoin universitetan docent Maria Mullonen, Šoutjärven muzejan radnikad Rürik Lonin da Aleksandr Maksimov, kirjutai Anatolii Petuhov Vologdaspäi, Šoutjärven školan pämez’ Roza Maksimova i toižed.
Siloi sebran pätegendan oli vepsän kirjutezkelen udesündutamine da kirjkelen tegemine, vepsän rahvahan kul’turan kaičend da popul’arizoitand.
Vozil 1987—1988 vepsän kel’t zavottihe opeta Šoutjärven da Kalagen školiš. A vodel 1989 oli vahvištoittud vepsläine kirjamišt. Kaik nene azjad abutiba sihe, miše “Vepsän kul’tursebr” tegi vepsän kelen kursad opendajiden täht. Vodel 1990 vepsän kel’ “tuli” Karjalan radioho: sigä, a sid’ telenägudesel-ki, zavottihe vedäda vepsänkeližid paginoid. Siloi-žo ozutihe ezmäižed openduzkirjad vepsän kelel. Niiden tegiba Nina Zaiceva da Maria Mullonen.
Petroskoin universitetas zavodi radod karjalan da vepsän keliden kafedr, miččespäi vodel 1994 tehtihe baltianmeren suomalaižiden keliden da kul’turan fakul’tet. Vodel 1993 oli sätud meiden “Kodima”-lehtez. Vodel 1995 Petroskoiš avaitihe Suomalaiž-ugrilaine škol. Sil vodelpäi kaik tahtnikad lidnas-ki mugažo voiba opeta vepsän kel’t ezmäižes klassaspäi.
“Vepsän kul’tursebran” taguiči vepsläižed putuiba Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišehe. Mugoižen oficialižen statusan vepsän rahvaz sai vodel 2000, a vodel 2006 se tegihe Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman-ki igähižeks vähäluguižeks rahvahaks.
Ülemba kirjutadud azjtegod om vaiše pen’ pala sišpäi, midä tegiba “Vepsän kul’tursebran” ühtnikad neniš voziš. Ned kaik tegihe aluseks toižiden azjoiden täht. Ved’ vepsän kelen opendamižen taguiči sid’ zavottihe vedäda kodikelen tundijoiden konkursad da školiden olimpiadad. Kirjutezkelen taguiči sündui vepsänkeline čomaliteratur, mittušt nügüd’ voim lugeda “Verez tullei” -al’manahas, da eriži paindud kirjoid vepsän kirjkelel.
Se, miše vepsän rahvaz mülüi igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišehe, abutab nügüd’ sada erazvuittušt tuged valdkundalpäi. Vepsän rahvahan kul’turan popul’arizoitandan taguiči norištol sündui melentartuz’ ičeze jurihe: oli vedetud “Vepsläine čomuz’” -konkurs neiččiden keskes, oli sätud “Noid”-pajogrupp.
Muga, augotišes tehtud radon taguiči, aktivižed mehed, kudambiden henged holduba ičeze rahvahan kul’turan da sen kelen kaičendas, oma tehnuded sidä, mihe ei kaikutte uskoi. Neniš voziš vepsän rahvahan kel’ da kul’tur oli kaitud, no mugažo bohatoittud-ki da levitadud.
Sebran ühtnikad nügüd’-ki jatktaba radod vepsän rahvahan hüvüdeks, kaikutte — ičeze radpoles. Ken-se opendab kel’he lapsid, norištod da aigvoččid školiš vai kel’kursil, ken-se kuvadab fil’moid da tegeb ozutelusid vepsläižiš, ken-se popul’arizoitab vepsän kel’t kirjutesiden abul lehtesiš vai internetas, ken-se kaičeb rahvahan kul’turad pajatades vepsläižid pajoid. Mahtoid kaita vähäluguižen rahvahan jäl’gestust om äi.
— Sur’ spasib kaikuččele ristitule, ken radab vepsän rahvahan hüvüdeks. “Vepsän kul’tursebr” om mö kaik. Sebran satused oma ühthižed. Kaikutte tegi ičeze panendan. Se aluz, miččen paniba minun edeltajad, abutab meile rata edemba, — sanub sebran pämez’ Larisa Čirkova.
— Olen ihastusiš nähta nügüdläižel jügedal aigal norištod, mitte om vaumiž rata vepsän rahvahan kelen da kul’turan kaičendan poles. A völ tahtoin sanuda sur’ spasib minun sebranikale Nina Zaicevale siš, midä mö siloi olem tehnuded ühtes. Ved’ ende kaik nene idejad kelen udessündutamižes vaiše muhahtoitiba ümbriolijoid, — sanub Zinaida Strogalščikova.
Jubilejanke, “Vepsän kul’tursebr”! Puhutagam edemba-ki ühthe hil’he!
