Minun sebranikad oma parahimad

Minun sebranikad oma parahimad

Anton Sokolov
28.09.2022
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov

Vodel 2020 sündundpäiväks minei todihe korobaižen, miččes oli pen’ afrikalaine neglik. Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži eläda minun pertiš.

Afrikalaižid neglikoid ei ole londuses. Nece om ristitul tehtud kodiživat. Niiden pituz’ on 20 santimetrad, a jügu – 500 grammad. Minun neičukaine kuctas Vasilisaks. Se ei ole lujas sur’, no sil om lujas nenakaz taba.

Ezmäine znam oli, konz ristit, mitte toi neglikan Moskvan pitomnikaspäi, sanoi: ”Neciš živataspäi om lujas äi judud! Minä en nukund kogonaižen ön!”. Ka, afrikalaižed neglikad, kuti neglikad mecas, oma öživatad. Öl neglik voib joksta 10 kilometrad. Muga minun neglik joksi korobaižes furskten, uraiten da topotaden.

Kaikuččes kirjas kirjutadas, miše ”afrikalaižed neglikad oma hüvätabaižed”. Kirjad kelastaba! Minun Vas’oi ei teda nimidä sen polhe. Se om todesine ripmatoi neglik.  Voib purda, ei tule käzihe, kändase keraižeks i kaiken aigan ozutab negloid. No kahtes vodes minä openzimoi eläda kožmuses mugoižen nenakahan neglikanke. Ku sidä likutada kuti vagahaižen, se uraiten avaidase šaraspäi i andab silitada ičtaze.

Ezmäi minä holduin, kut neglik eläškandeb kažinke ühtes. Vastkarin, žertvaspäi tegihe todesine mecnik. Neglik peitase šaraižeks teramba, mi kaži maihutab käbäl da hüppähtab. Kaks’ kerdad kaži rižazi ičeze nenal negloid i el’genzi, miše Vas’oinke paremba sebrastada. A konz neglikan keraine zavodi uraiten hüppida kažin polehe, se äkkid jokseškanzi poiš.

Afrikalaižed neglikad oma lihansöjad živatad. Ned söba erazvuiččid gavedid: koskhaižid, torokanoid,  madoižid, no voib antta sille kažin-ki sömišt. Ei pida lujas äi den’goid necile živatale. Se om lujas hüvä sebranik ristituile, ked navediba mänetada aigad üksin vai nenile, ked radaba i ei voi antta äjan aigad kodiživatale. Neglikale pidab 20-30 minutad päiväs.

Kacmata sihe, miše minai ei ole lujas hüvätabaine neglik, minä armastan Vas’oid i hüvin mänetam ehtoid senke ühtes.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana