Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen

Vilgan taimitarhaan hankittiin viime vuonna 26 uutta kasvihuonetta. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Yleisvenäläisen Ympäristö-kansallishankkeen toteuttamiseen myönnetään vuosina 2025—2030 vähintään 600 miljardia ruplaa. Siitä kertoi Venäjän presidentti Vladimir Putin vuotuisessa linjapuheessaan liittokokoukselle. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.

Ympäristö-kansallishankkeen mukaan Karjala toteuttaa kolme ohjelmaa, jotka koskevat metsänsuojelua, vesistöjen ranta-alueiden puhdistusta ja jätelajittelua.

Karjalan varaluonnonvarain- ja ympäristöministerin Olga Bagajevan mukaan Karjalan on jatkettava taimitarhojen modernisointia, mikä lisää taimituotantoa metsänuudistusta varten.

— Lahdenpohjassa sijaitsevan taimitarhan kasvihuoneissa on uusittava kastelu- ja lämmitysjärjestelmät, mikä lisää männyn ja kuusen paakkutaimien määrää 800 000 kappaleella, Bagajeva sanoi Karjalan lainsäädäntökokouksen maatalous- ja ympäristökomitean istunnossa.

Viime vuonna Lahdenpohjan taimitarhassa kasvatettiin 951 500 tainta, joista paakkutaimia oli 939 000.

— Viime vuonna Vilgan taimitarhaan hankittiin 26 uutta kasvihuonetta ja Aunuksen taimitarhaan 25 kasvihuonetta. Vilgan taimitarhan kasvihuoneiden modernisoinnin ansiosta männyn- ja kuusentaimia kasvatetaan nyt ympäri vuoden, mikä mahdollistaa kaksinkertaisen sadon taimia vuodessa, Bagajeva kertoi.

Viime vuonna Vilgan taimitarhassa kasvatettiin 7,2 miljoonaa paakkutainta. Bagajevan mukaan taimitarhojen modernisointi on tarpeellista, koska taimituotanto ei kata tasavallan tarvetta.

— Karjalan taimitarhat kasvattavat 87 prosenttia taimia tarvittavasta määrästä. Muut hankimme tasavallan ulkopuolelta, hän sanoi.

Viime vuonna metsää uudistettiin 28 000 hehtaarin alueella, mikä 14 prosenttia suunniteltua enemmän.

Ongelma on tasavallan laajuinen ja tilanne vain pahenee vuosi vuodelta. On selvää, että tätä ongelmaa ei voi ratkaista vain tasavallan budjetin varoilla.

Andrei Monastyršin, maatalous- ja ympäristökomitean varajohtaja

Karjala tarvitsee lisää metsäpalolaitteita. Tänä vuonna on tarkoitus ostaa drooneja metsäpalojen torjunnan tehostamiseksi.

— Drooneja hankitaan uuden Miehittämättömät ilma-alukset -kansallishankkeen mukaan. Karjala hankkii 39 droonia 60 miljoonalla ruplalla, Bagajeva täsmensi.

Viime vuonna Karjalassa oli rekisteröity 95 metsäpaloa 341 hehtaarilla. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna metsäpalojen määrä puolittui ja kokonaispinta-ala väheni 13 kertaa.

Maatalous- ja ympäristökomitean jäsenet kiinnittivät istunnossa erityistä huomiota jätevedenpuhdistamojen rakentamisen tarpeeseen tasavallassa. Komitean varajohtaja Andrei Monastyršin ehdotti yhdessä ministeriöiden ja naapurialueiden kanssa erillisen liittovaltion ohjelman kehittämistä jätevedenpuhdistamojen rakentamiseksi.

— Ongelma on tasavallan laajuinen ja tilanne vain pahenee vuosi vuodelta. Monissa asutuskeskuksissa, joissa aiemmin jätevedenpuhdistamot toimivat, nyt ne eivät toimi. Milloin valtio takaa tasavallan asukkaiden perustuslaillisen oikeuden puhtaaseen veteen? Monastyršin kommentoi VKontakte-tilillään.

Karjalan monissa asutuskeskuksissa ei ole jätevedenpuhdistamoja. Jätevedet saastuttavat tasavallan vesistöjä.

— On selvää, että tätä ongelmaa ei voi ratkaista vain tasavallan budjetin varoilla, hän huomauttaa.

Jätteiden hyödyntämiseksi aiotaan rakentaa kaksi tehdasta Segežan ja Äänisenrannan piireihin. Äänisenrannan piirissä toimivan tehtaan kapasiteetti on 180 000 tonnia jätettä. Se aloittaa toimintansa vuonna 2025.

Olga Bagajeva, Karjalan varaluonnonvarain- ja ympäristöministeri

Myös luvattomat kaatopaikat on siivottava. Varaministeri Olga Bagajevan mukaan osana Puhdas maa -hanketta Belomorskin ja Puudosin piireissä siivottiin viime vuonna kaksi laitonta kaatopaikkaa, joiden tilavuus oli 250 000 kuutiometriä jätettä. Yli 13 hehtaarin alueet on kunnostettu.

— Lähitulevaisuudessa Karjalassa puhdistetaan roskasta Lohi- ja Nieglajokien ranta-alueita Petroskoissa, Mustajoen ranta-aluetta Puudosin piirissä ja Aunuksenjoen ranta-aluetta Aunuksen piirissä. Vuosina 2025—2026 Lohijoen pato on korjattava, Bagajeva sanoi.

Karjalassa on käynnissä aktiivinen työ talousjätteiden lajittelemiseksi. Muovin, paperin, pahvin ja metallin keräämiseksi on ostettu jo yli 2 500 keltaista konttia. Yli puolet Karjalan asukkaista pystyy nyt lajittelemaan talousjätteitä kävelyetäisyydellä asuintaloistaan.

— Jätteiden hyödyntämiseksi aiotaan rakentaa kaksi tehdasta Segežan ja Äänisenrannan piireihin. Äänisenrannan piirissä toimivan tehtaan kapasiteetti on 180 000 tonnia jätettä. Se aloittaa toimintansa vuonna 2025, Bagajeva sanoi.

Segežan piiriin rakennetaan tehdas, joka käsittelee 60 000 tonnia jätettä vuodessa.