Jermilka ta Villišika

Jermilka ta Villišika

Kiänti Maikki Spitsina
26.12.2022
Venäläini starina.
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova

Eryähäššä kyläššä eli Jermilka-poika. Hiän tykkäsi kaikkie truasittua ta pilkata. Jermilka ketänä ei varannun ta nakro kaikkie, ketä vain näki.

Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. Pihalta alko kuuluo vesselä kellojen ta pillien šoitto. Hiän mäni pihalla ta näki, jotta pojat on šuorittu huhl  ’  akoiksi. Hyö kučuttih toisieki kisuamah ta laulamah. Pojat kučuttih Jermilkuaki.

Jermilka šuorisi ta huuhel’nikat lähettih kiertämäh talošta toiseh lauluan ta tanššien. Lapšet toivotettih rahvahalla tervehyttä, lykkyö ta onnie. Šiitä huuhel’nikat lähettih meččäh Villišikua tervehtimäh, jotta koko vuuvven talošša ois läškie ta jyvyä. Lapšet työnneltih jyvyä mečäššä ta laulettih kaunehie viršijä Villišijalla. A Jermilka tuaš omah tapah alko truašittua šitä: 

– Villišika-lihava, 

Pistykorva, koukkuhäntä, 

käršä pyörie lačakka…

Ei kerinnyn Jermilka lopettuakana, kun mečäštä hypähti šuuri mušta Villišika, noššalti Jermilkan šelkähäš ta mäni männeššäh. Lapšet pöläššyttih, juoštih kyläh ta kerrottih vanhemmilla, mitä tapahtu.

Ihmiset juoštih eččimäh Jermilkua, ka mistänä ei löyvetty.

Villišika vei Jermilkan meččäh ta tropni lumeh. Jermilka kaččou, ei ole ketänä pimieššä mečäššä. Hiän nousi puuh ta näki: aukiella šeisou kolme Pakkaista ta ajatellah, kellä mitä ruatua. Yksi Pakkani šanou:

– Mie luajin jiäšillan jovešta poikki.

Toini Pakkani šanou:

– Mie piäššän lumimyrškyn pellolla pyörimäh ta lunta tuiskuttamah.

Kolmaš Pakkani šanou:

– A mie kylätalojen ikkunoja korissan.

Pakkaset lähettih eri puolih. Jermilka šolahti puušta ta läksi kolmannen Pakkasen jälkijä myöten. Niin ni piäsi omah kyläh.

A kyläläiset Uutta vuotta otetah vaštah, lauletah, piirileikkijä tanššitah. Pakkani heitä kylmättäy, ei anna pihalla šeisuo, nenäštä kotiloih vetäy, ikkunoja koristau jiäkuvilla ta pirttihki šotkeutuu.

Kylöveh ihaštu, kun näki Jermilkan. Poika šöi ta kerto kaiken Pakkasen šuutkoista. Kyläläiset šytytettih pihalla šuuri ropivo ta ruvettih vielä lujempah laulamah, vielä terväntäh piirileikkijä tanššimah. Pakkasella tuli kovuan kuuma tulen viereššä. Hiän šiänty, kun näki, jotta ihmiset ei varata kylmyä, ta pakeni meččäh.

Kerrotah, jotta Jermilka enyä ketänä ei truasittan. Ei ni Villišikua, šentäh kun varasi šitä.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana