Historia elpyy festivaaleilla

Historia elpyy festivaaleilla

Natalja Denisova
11.07.2022
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joihin vieraat ovat tervetulleita.
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets

Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Tässä asiassa voi auttaa historianelävöittäminen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden koskea vanhojen aikojen esineitä käsin. Historianelävöittäjät pyrkivät luomaan esitettävän aikakauden ympäristön ja tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisina.

Elävän historian harrastajat valitsevat aikakauden ja yhdistyvät seuroihin. Toiset keskittyvät antiikin Roomaan, toiset viikinki- tai keskiaikaan, Napoleonin tai Toisen maailmansodan tapahtumiin. 

Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joissa vieraat voivat käydä ja tutustua seurojen toimintaan.

Venäjällä järjestetään kymmeniä historiallisia festivaaleja vuodessa ja toimii satoja historianelävöittäjien seuroja ja yhdistyksiä.

Karjalassa toimii muutama elävää historiaa harrastava seura. Yksi niistä on Skål-niminen seura, joka on keskittynyt viikinkiaikaan. Joka vuosi Skål käy Venäjän suurimmassa viikinkiajan festivaalissa, jonka nimi on Rusborg. Rusborgia on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Lipetskin alueella, lähellä Jeletsin kaupunkia. Alussa sitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään vain kerran, toukokuussa. Tänä vuonna oli kahdeskymmenes festivaali. 

Elävän historian harrastajat ovat etupäässä aikuisia. Ihmiset löytävät tekemistä oman kiinnostuksen kohteiden perusteella. Miehet harjoittelevat taistelua, kamppailulajia tai joukkuepelejä. Sekä miehet että naisetkin usein harrastavat käsityötä: taontaa, keramiikkaa, puu- ja nahkatöitä, työkalujen valmistamista. Suurin osa naisista pitää kutomisesta, ompelemisesta, kirjonnasta ja ruoan valmistamisesta. Festivaalin aikana järjestetään kilpailut, luennot ja työpajat, musiikki- ja tanssiesitykset.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Lapsillekin löytyy tekemistä. He auttavat vanhempiaan, oppivat uutta, leikkivät ja kilpailevat paljon. 

Viikinkifestivaalit järjestetään tavallisesti lämpimänä vuodenaikana. Osanottajat asuvat telttaleirissä. Rusborgin telttaleiri on hyvin suuri, siinä asuu tuhat ihmistä kerrallaan. Se asetetaan pyöreän puulinnoituksen sisään.

Karjalassa viikinki- ja keskiaikafestivaaleja myös järjestetään kesällä. Petroskoissa joskus järjestettiin Onego ja Onego: Pohjoilan legendoja -nimisiä festivaaleja. Viime vuonna starttasivat Kirjalaland (Karjalan maa) -festivaalit Laatokan rantamilla. Sortavalassa sijaitsee historiallinen puisto Bastion. Puistossa on viikinkiajan Mustan Karhun Linnoitus. Linnoituksessa pidetään kaksi tapahtumaa: toinen esittää viikinkiaikaa ja toinen keskiaikaa.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Historianelävöittäminen on ihmisten harrastus, joskus se tulee ammatiksi. Muinaisuuteen syventyneet ihmiset auttavat tieteen popularisointia ja kokeellista arkeologiaa. He itse kokeilevat historiaa ja esittävät sitä muille. Tähän tärkeään asiaan osallistuvat jopa nuketkin.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana