Šuojun kul’tuurataloin seinih kerdyi Šuojun, Yllözen da Šuojun stansien eläjii. Artur Parfenčikov vastai kaikkih kyzymyksih, erähät probliemat uskaldi sellittiä lähiaigua, erähienke tulou eliä hätkembän aigua.
Tärgevimii kyzymyksii oli vien luadu Šuojus. Vezi tulou Šuojun fatieroih da kodiloih Ukšjärvespäi. Vuvves 2021 Šuojun eläjät lyvväh hädäkelluo, kirjutetah žualoboi prokuratuurah: vezi kruanois da pihakolonkois on toiči keldaine, toiči maksankarvaine, astiloin pohjah vies jiäy raba. Probliemu on sit, ku vienpuhdistandusistiemu on ylen vahnu. Rahvas jo harjavuttih ostamah vetty juodavakse laukois, kel ollah mašinat — ajellah silmykaivoloile.
— Myö ezmäi annammo vetty tutkittavakse, sit duumaičemmo, valličemmo ei kallehet variantat (kui suau puhtastua vetty, - toim.), ku tuliel aigua laitoksele da kylän eläjile ei pidäs maksua äijiä den’gua sen toimindah, sanoi rakendusministerstvan piämies Viktor Rossipnov.
Pidäy mainita, ku Šuojus yksikubometri vetty maksau 90,17 rubl’ua, lähäl olijas Petroskois se maksau 48,79 rubl’ua.
Šuoju kylä kazvau da levenöy ruttoh: tänne joga vuottu liženöy rahvastu, kyläh muutetah linnalazet, nostetah uuzii kodiloi. Enimät rahvas lämmitetäh omii taloloi sähkölaittehien vuoh, mostu sähkön käyttyö sähkösistiemat jo ei kestetä, tuli kodilois puaksuh sambuu, toiči rahvas ollah sähköttäh monien čuassuloin aloh. Artur Parfenčikov uskaldi, ku lähiaigua tämä probliemu häviey: Poštan kyläh nostetah uuttu sähköstansiedu da Šuojun kylä on hyvin gazifisiituittu tänäpäi, omien kodiloin lämmityksekse rahvas kallehen sähkön sijah ruvetah käyttämäh guazuu.
On guazun suandal kyläh pahuagi puoldu. Luonnon guazuu Šuojun monile uuličoile suadih mennyt vuon. Dorogan guazutruvoin azettamizen jälles ollah pahas kunnos. Erähis kohtis sygyzyl da keviäl ni mašinal ei sua ajua, lapsienkel kal’askal et piäze nivouse. Artur Parfenčikov on andanuh käskyn Gazprom-laitoksele panna kundoh kai murrendetut tiet tämän vuvven kezäkuun 30. päivässäh.
Vahnemban polven rahvas ollah huolis, ku Šuojun feršalipunktas jo kodvan aigua ei ole hammaskabiniettua, eigo ole ni naizien vračua. Feršalipunktu ruadau endizen yhteiskylyn talois, sie ei ole tilua nämmih kabiniettoih niškoi.
— Jo keviäl jatkau ruaduo liikkuju stomatolougien kabiniettu (stomatolougien kabiniettu rattahil, avtoubussu, - toim.), grafiekku on jo luajittu, sanoi Artur Parfenčikov. — Tiettäväine, se on vai väliaigaine problieman sellitys. Šuojul pidäy nygyaigaine ambulatourii. Tervehyönhoido-karnzallizen projektan hyvyös jo nostimmo moizet ambulatouriet Solomannih da Čalnah. Otammo pluanoih sen nostamizen lähimäzekse viijekse vuottu.
Karjalan piämies pani merkile sengi, ku tänäpäi Petroskoih nostetah polikliiniekkua Oniegurannikon piirin eläjih niškoi. Voi olla, ku se roih valmis jo tänävuon.
Avvoi on jiännyh kyzymys Južnaja-pihan kylätieh nähte. Tämä tie on Južnaja-pihan da Kolov Ostrov -suaren eläjien ammuine kibu. Šuojun kyläkunnan piälikön Anastasija Sokolovan sanoin mugah, tien luadimizeh pidäy piäl 21 miljounua rubl’ua. Mostu den’gua kyläkunnan b’udžietas ei ole, ei ni rodei.