Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal

Maria Košeleva
20.01.2023
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva
Vepsän kul’tursebran ühtnikad. Kuva: Maria Košeleva

Männuden voden lopus Vepsän kul’tursebr tegi ičeze radon ühthevedoid. 2022. voz’ oli Vepsän kul’turan voden. Vepsän kul’tursebr tegeb Vepsän kul’turan voden akcijan kerdan kümnes vodes 1999. vodespäi. Vepsän kul’turan voz’ oli lujas znamasine Vepsän kul’tursebran täht. Sen aigan oli tehtud äi hüvid, tarbhaižid azjoid, miččiden keskes oli vastusid, konferencijoid, seminaroid, kursid. Läksi eloho ”Kalevala”-eposan täuz’ versii vepsän kelel, sen tegii om Nina Zaiceva. Kezal mäni sur’ openduzsessii vepsän kelen opendajiden, muzejiden da kul’turkeskusiden radnikoiden täht, ”Kodima”-lugendlehtez tegi literaturižen konkursan, miččehe ühtniba eri-igäižed ristitud vepsläižiden elontahoišpäi. 

Tehmaha Vepsän kul’turan voden satusiden ühthevedoid kerazihe Vepsän kul’tursebran ühtnikad da sebranikad. Azjtego mäni sures da čomas Karjalan rahvahiden sebruden kodin praznikzalas. Praznikeht jo čoman tradicijan mödhe zavodihe Vepsän rahvahan horan ezitusespäi. Hor pajati ičeze parahimid da tutabid pajoid. Praznikan vedäjan oli Karjalan arvostadud artist vepsläine Aleksandra Aniskina. Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova starinoiči Vepsän kul’turan voden azjtegoiš da niiden satusiš. Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova tarkašti starinoiči openduzsessijan polhe, a Vepsän kul’tursebran aktivist Natalja Silakova starinoiči hüviš Vepsän kul’tursebran praktikoiš da niiden prezentacijoiš erazvuiččiš Venäman lidnoiš. 

Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid.
Larisa Čirkova, Vepsän kul’tursebran pämez’

Praznikehtal Larisa Čirkova andoi kitändkirjeižid kaikile, ked abutiba Vepsän kul’turan voden tegemižes, a Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikad andoiba kitändkirjižid sures panendas vepsän kelen da kul’turan kehitoitandaha. Vepsän kul’tursebran pämest Larisa Čirkovad lahjoitihe Karjalan pämehen korktal znamal ”Panendas Karjalan valdkundan kehitoitusehe”.

— Vepsän kul’turan vodes meile ozastui tehta äi tärktoid da melentartuižid azjtegoid. Tahtoin sanuda sur’ spasib meiden kul’tursebran ühtnikoile, ked abutiba tehta Vepsän kul’turan voden, – sanui Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova vastusen aigan.

Uden voden tundmust lahjoiči tulii praznikale Pakaižuk ühtes ičeze vunukanke. Hö ozateliba kaikid adivoid tulijanke Uden vodenke da toivotiba heile kaiked hüväd. Eht lopihe čajun jomižel kalitkoidenke da magedoidenke pirgoidenke, muga, kut navediba vepsläižed. 

Vepsän kul’turan voz’ lopihe, no edel Vepsän kul’tursebrad varastab jo äi melentartuižid da čomid projektoid, satusid da tärktoid matkoid. 



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana