Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvussa

Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvussa

Marina Tolstyh
21.03.2024
Kuluvana lukuvuonna Petroskoin yliopistossa opiskelee yli 600 ulkomaalaista opiskelijaa Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maista. Lääketiede on suosituin opintolinja.
Jordanialainen Nuran (vas.) opiskelee Petroskoin valtionyliopistossa lääketiedettä. Hän osallistui yhdessä muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa yliopiston kielimessuille helmikuun lopussa. Kuva: Marina Tolstyh
Jordanialainen Nuran (vas.) opiskelee Petroskoin valtionyliopistossa lääketiedettä. Hän osallistui yhdessä muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa yliopiston kielimessuille helmikuun lopussa. Kuva: Marina Tolstyh

Syyriasta kotoisin olevat Sheima Bakr ja Kamar Husein opiskelevat nyt venäjän kieltä Petroskoin yliopiston valmentavassa tiedekunnassa. Toinen on lukenut kieltä neljä kuukautta ja toinen kaksi kuukautta.

— Suunnitelmissani on opiskella kuusi vuotta yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologiksi, Bakr sanoo.

Husein lähtee venäjän kurssin jälkeen Moskovaan opiskelemaan hammaslääkäriksi.

Bakrin mielestä Karjala on kaunis, täällä asuu hyviä ihmisiä ja on rikas kulttuuri.

— Nyt minun on jo helpompi ymmärtää ja puhua venäjää kuin alussa. Olen oppimassa kieltä koko ajan, myös kaupassa käynnin aikana, kun kysyn, paljonko tavara maksaa, Bakr hymyilee.

Haastattelussa opiskelijoita auttoi heidän venäjän kielen opettajansa Anna Soboleva. Hän on ollut töissä yliopiston valmentavassa tiedekunnassa kahdeksan vuotta.

— Kuitenkaan venäjän kielen vuosikurssi ei riitä ulkomaalaisille, koska kieli on vaikeaa. Pidän joka ryhmässä neljä tai kuusi oppituntia joka päivä. Ryhmässä on alle kymmenen opiskelijaa, Soboleva kertoo.

Suunnitelmissani on opiskella kuusi vuotta yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologiksi.
Sheima Bakr, opiskelija Syyriasta

Sobolevan mukaan valmentavassa tiedekunnassa opiskelee nyt 60 nuorta Jordaniasta, Syyriasta, Kanadasta, Turkmenistanista, Afganistanista, Azerbaidžanista, Intiasta, Sri Lankasta ja Afrikan maista.

— Venäjän kieltä puhuvat etupäässä ne opiskelijat, jotka saapuvat Petroskoihin Neuvostoliiton entisistä maista. Suurin osa ulkomaalaisista ei osaa venäjää lainkaan, opettaja sanoo.

Venäjän lisäksi ulkomaalaiset voivat lukea tiedekunnassa myös kemiaa, biologiaa, matematiikkaa ja historiaa. Oppianeiden valikoima riippuu tiedekunnasta, johon ulkomaalainen haluaa sitten päästä.

Jordanialainen Omar Nassar opiskelee lääketieteellisen tiedekunnan kolmannella vuosikurssilla.

— Suunnitelmissani on opiskella yliopistossa vielä viisi tai kuusi vuotta. Haluan tulla naistentautilääkäriksi. Haluan auttaa naisia lasten synnytyksissä ja tehdä näin perheistä onnellisia, nuori mies selittää.

Ennen Petroskoin-matkaa hän opiskeli venäjää etänä Jordaniassa. Nassar sanoo, että hän on perheessään ensimmäinen, joka opiskelee lääketiedettä.

— Tuttavani oli opiskellut aikoinaan Petroskoin yliopistossa ja sitten hän sai hyvän työpaikan koulutuksensa mukaan Jordaniasta. Siksi minäkin olen valinnut saman yliopiston.

Petroskoin yliopiston rekisteröinti- ja viisumiosaston mukaan kuluvana lukuvuonna yliopistossa on yhteensä 642 ulkomaalaista.
Anna Soboleva, Petroskoin valtionyliopiston venäjän kielen opettaja

Opettaja Sobolevan mukaan viiden viime vuoden aikana ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 1,5-kertaisesti.

— Petroskoin yliopiston rekisteröinti- ja viisumiosaston mukaan kuluvana lukuvuonna yliopistossa on yhteensä 642 ulkomaalaista, Soboleva sanoo.

Hänen mukaansa ulkomaalaiset opiskelevat melkein kaikilla yliopiston laitoksilla, paitsi fysiikan ja tekniikan sekä historian, poliittisten ja sosiaalisten tieteiden laitoksilla. Lääketieteellisen tiedekunnan linjat ovat venäjän ja englannin kielellä kaikista suosituimmat.

Nuran-tyttö Jordaniasta opiskelee lääketiedettä jo toista vuotta.

— En pysty puhumaan venäjäksi oikein kaikista asioista, mutta ymmärrän kieltä jo hyvin, opiskelija tunnustaa.

Nuran samoin kuin osa ulkomaalaisista ei voi sanoa varmasti, palaako hän opiskelun jälkeen kotimaahansa tai jääkö Venäjälle.

— Vanhempani maksavat opintoni. Lääkäriksi opiskelu maksaa täällä vähemmän kuin Jordaniassa, Nuran toteaa.

Sobolevan mukaan suomalaiset opiskelijat eivät ole opiskelleet Petroskoin yliopistossa enää muutamaan vuoteen.

Kielimessut tutustuttavat opiskelijoiden kotimaihin

Petroskoin yliopiston kielimessut on kuuluisa tapahtuma, joka kerää yhteen valtavan määrän ulkomaalaisia opiskelijoita. Viimeksi ulkomaalaiset ja venäläiset opiskelijat kokoontuivat messuille kansainvälisen äidinkielen päivän yhteydessä.

— Pidämme arvossa kaikkien opiskelijoiden äidinkieliä. Messuille osallistui opiskelijoita yli kymmenestä maasta, esimerkiksi Marokosta, Jordaniasta, Intiasta, Venäjältä, Costa Ricasta, Armeniasta sekä Etelä-Afrikan maista, kertoo tilaisuuden järjestäjä ja Mir-klubin johtaja Robija Amanova.

— Toivomme, että tällaiset tilaisuudet auttavat venäläisiä ja ulkomaalaisia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa paremmin, hän jatkaa.

Esimerkiksi vapaaehtoiset Karjalan sairaanhoitajaopiston opiskelija Ruhšona Zakiržanova sekä Venäjän kansantalous-ja virkamiesakatemiassa juristiksi opiskeleva Naseva Kobzar esittelivät messuilla uzbekkien häissä käytettäviä kansanpukuja ja koristeita.

— Nyt Länsi-Euroopasta tulee Petroskoihin hyvin vähän opiskelijoita. Taas täällä on paljon opiskelijoita Intiasta ja Afrikan maista, Amanova korostaa.

Hänen mukaansa vuonna 2021 perustetun Mir- eli Maailma-klubin päätehtävä on auttaa ulkomaalaisia opiskelijoita sopeutumaan opiskeluun yliopistossa ja elämään kaupungissa.

— Esimerkiksi tapaamme opiskelijoita rautatieasemalla, saatamme heidät opiskelija-asuntolaan ja autamme heitä täyttämään asiapapereita, Amanova kuvailee.

— Ulkomaalaisten on hankalaa tottua Karjalan ilmastoon. Ensi vuorossa viemme opiskelijoita kauppaan ostamaan lämpimiä vaatteita, Amanova sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana