Tulppaanit tuovat kevään mieleen

Tulppaanit tuovat kevään mieleen

Marina Petrova
08.03.2024
Aunuksen piirissä toimiva maanviljelijä on kasvattanut naistenpäiväksi 10 000 tulppaania.
Maanviljelijä Aleksandr Šlipkin kasvattaa monen värisiä tulppaaneja, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja ja valkoisia. Kuva> Marina Petrova
Maanviljelijä Aleksandr Šlipkin kasvattaa monen värisiä tulppaaneja, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja ja valkoisia. Kuva> Marina Petrova

Aunuksen piirin Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä Aleksandr Šlipkin on kasvattanut naistenpäiväksi 10 000 tulppaania. Hän myy ne kaikki myymälässään Aunuksen kaupungissa.

— Tänä vuonna olen viljellyt yhdeksän lajiketta. Kaikki sipulit kasvatettiin Alankomaiden pelloilla. Ostin ne moskovalaiselta tukkukauppiaalta, Šlipkin kertoo.

Maanviljelijä teki sipulien hankintasopimuksen viime toukokuussa ja sipulit toimitettiin hänelle lokakuussa.

— Alankomaissa oli viime vuonna huono tulppaanisipulisato. Tilasimme  toisia tulppaanilajikkeita, mutta saimme toisia, hän huomauttaa.

Maanviljelijän mukaan kukaan Venäjällä ei harjoita tulppaanisipulituotantoa. Tämä vaatii suuria viljelymaita ja suotuisia sääolosuhteita.

Tänä vuonna olen viljellyt yhdeksän lajiketta. Kaikki sipulit kasvatettiin Alankomaiden pelloilla.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Šlipkinin mukaan vuonna 2022 sipulin hinta oli 24 ruplaa, ja viime vuonna se nousi 35 ruplaan.

— Myymälässäni tulppaanin hinta pysyy samana eli 80 ruplassa, Šlipkin lupaa.

— En myy tulppaaneja tukkukauppiaille, koska tuotantomääräni ovat pienet. Ne riittävät vain paikallisille asukkaille, hän huomauttaa.

— Leikkasin ensimmäiset tuhat tulppaania ystävänpäivänä. Kaikki oli loppuunmyyty, hän lisää.

Maanviljelijä on harjoittanut tulppaanien tuotantoa kolme vuotta. Sen lisäksi hän kasvattaa myyntiin ulkokasveja sekä vihannesten taimia ja vihanneksia.

Šlipkin on ammatiltaan agronomi. Hän työskenteli useita vuosia Agrarnyi- ja Tuuksan maatiloilla. Kun maatilat kieltäytyivät kasvattamasta vihanneksia, Šlipkin irtisanoutui virastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi.

— Rakensin kasvihuoneen. Asensin lämmitys- ja vesijärjestelmät. Tähän tarkoitukseen sain puolitoista miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan maatalousministeriön tukiohjelmasta. Ilmanvaihtojärjestelmän asennus on vielä kesken, hän kertoo.

Kattilat toimivat aiemmin polttopuilla, mutta nyt ne toimivat maakaasulla. Viime vuonna maanviljelijän asuintalo ja piharakennukset liitettiin kaasuverkkoon.

— Maankaasun käyttö helpottaa työtä. Minun ei tarvitse enää hakata puita. Voin sanoa, että kaasu polttoaineena ei säästä paljoa, Šlipkin sanoo.

Rakensin kasvihuoneen. Asensin lämmitys- ja vesijärjestelmät. Tähän tarkoitukseen sain puolitoista miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan maatalousministeriön tukiohjelmasta. Ilmanvaihtojärjestelmän asennus on vielä kesken.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Maanviljelijä kasvattaa kasvien taimia ja vihanneksia kolmessa kasvihuoneessaan ympäri vuoden.

— Kun leikkaan tulppaanit, alan viljellä vihannesten ja ulkokukkien taimia. Sitten kasvatan myyntiin tomaatteja ja kurkkuja. Myös sipuli kasvaa kasvihuoneissani. 

Šlipkin palkkaa tilapäistä työvoimaa vain kukkien istuttamiseen. Hänen vaimonsa Irina myy myymälässään kasveja ja puutarhakasvatuksessa tarvittavia työvälineitä.

— Avasimme myymälämme neljä vuotta sitten. Emme ole olleet lomalla sen jälkeen. Työtä on paljon sekä kasvihuoneissa että myymälässä. Käymme myymässä kukkien taimia ja vihanneksia myös markkinoilla Pitkärannassa ja Sortavalassa sekä Lotinapellossa, Julia Šlipkina sanoo.

Avioparin tulot riittävät koko perheen toimeentuloon. Perheessä on kolme lasta. Vanhin opiskelee koulussa 10. luokalla ja haaveillee lääkärin ammatista. Nuorin on kolmasluokkalainen. Lapset auttavat isäänsä mainostamaan hänen tuotteitaan sosiaalisessa mediassa.

Liiketoiminnan ensimmäisenä vuonna maanviljelijän kulut ylittivät hänen tulonsa, mutta sitten raha-asiat paranivat.

— Tärkeintä on tietenkin, että yritys tuottaa voittoa. Tämä edistää tuotannon kehitystä. Olemme valmiita kasvattamaan tulppaaneja tilauksesta. Olisi hyvä avata myyntipiste Petroskoihin. Silloin voin kasvattaa enemmän kukkia kuin nyt, Aleksandr Šlipkin sanoo.

Tulppaanit ovat naistenpäivänä suosikkikukkia. Ne tuovat kevään mieleen.
Aleksandr Šlipkin, Riipuskalassa puutarhakasvatusta harjoittava maanviljelijä

Maanviljelijän kehityssuunnitelmissa on hankkia ilmankostuttimia varastotiloihin. Automatisoitu ilmankostutusjärjestelmä takaa, että tilojen ilmankosteus pysyy optimaalisella tasolla. Tulppaanien sipulit istutetaan Karjalassa kasvulaatikkoon lokakuussa ja ne sijaitsevat varastotiloissa tammikuuhun mennessä.

Laatikot säilytetään viileässä, muuten sipulit eivät tuota kukkaa. Laatikot siirretään kasvihuoneeseen tammikuussa ja kukat lähtevät kasvuun.

— Kun ensimmäiset tulppaanien versot tulevat näkyviin, mielialani kohoaa välittömästi. Kukat tuovat iloa ja väriä pitkään talveen, Šlipkin sanoo.

Šlipkinillä on tänä vuonna hyvä tulppaanisato. Hän on jo saanut lukuisia kukkatilauksia paikallisilta asukkailta. Kukkakimpussa on vähintään 25 tulppaania.

— Tulppaanit ovat naistenpäivänä suosikkikukkia. Ne tuovat kevään mieleen, Šlipkin sanoo.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana