Sortavala saa uuden muraalin

Sortavala saa uuden muraalin

Jelena Maloduševa
04.03.2024
Omskilaiset taiteilijat maalaavat suuren seinämaalauksen Sortavalaan ensi kesänä.
Taiteilijat Aleksandra Hohlova ja Dmitri Rengolt kävivät Sortavalan taiteilijaresidenssissä helmikuun alussa. Heidän kehittämänsä projektia saa jatkoa kesällä, kun he tulevat Sortavalaan maalaamaan muraalin. Kuva: Aleksandra Hohlovan arkisto
Taiteilijat Aleksandra Hohlova ja Dmitri Rengolt kävivät Sortavalan taiteilijaresidenssissä helmikuun alussa. Heidän kehittämänsä projektia saa jatkoa kesällä, kun he tulevat Sortavalaan maalaamaan muraalin. Kuva: Aleksandra Hohlovan arkisto

Sortavalan taiteilijaresidenssissä vieraili Luja sormi -taiteilijaduo, johon kuuluvat Aleksandra Hohlova ja Dmitri Rengolt Omskista. Vierailun lopputuloksena on sopimus siitä, että ensi kesänä Sortavalan kaupunkikuvaan ilmestyy heidän maalaamansa muraali eli suuri seinämaalaus.

Luja sormi on vuonna 2015 syntynyt taiteilijaduo. Taiteilijat tapasivat toisensa, kun harrastivat valokuvausta. He kiinnostuivat yhdessä seinämaalauksesta ja vaihtoivat alan.

— Olemme aina etsimässä kiinnostavia mahdollisuuksia taiteilijoille. Syksyllä 2023 sosiaalisessa mediassa näimme postauksen, että Sortavalan taiteilijaresidenssi hakee taiteilijoita. Teemana oli kaupunki- ja arkkitehtuuritutkimus. Teema kiinnostaa meitä, siksi ilmoittauduimme ja meidät valittiin, taiteilija Aleksandra Hohlova kertoo.

Residenssi antoi mahdollisuuden tuntea itsensä kaupunkilaiseksi ja nähdä, mitä sortavalalainen tarkoittaa.
Aleksandra Hohlova, taiteilija Omskista

Sortavalassa taiteilijat kävelivät ympäri kaupunkia, tutustuivat ihmisiin ja tutkivat ympäristöä. Heitä kiinnosti kaupunkilaisten arkielämä. Sitten he tekivät muraalien luonnoksia ja etsivät kaupungista sopivia paikkoja niitä varten.

— Olimme ensimmäistä kertaa Karjalassa. Sortavalassa on kaunis luonto, monta mäkeä ja kalliota. Olemme kotoisin Länsi-Siperian tasangon eteläosasta ja tällaiset maisemat ovat meille hämmästyttäviä, Rengolt sanoo.

— Lisäksi arkkitehtuuri teki suuren vaikutuksen. Sortavalassa voi nähdä suomalaista kansallisromantiikkaa ja funktionalismia. Arkkitehtuuri tekee kaupungista todella ainutlaatuisen. Retrojunan ääni, jonka kuulimme joka päivä, täytti kaupungin fantasioilla myyttisistä olennoista, hän jatkaa.

Hohlovan mukaan residenssi antoi mahdollisuuden tuntea itsensä kaupunkilaiseksi ja nähdä, mitä sortavalalainen tarkoittaa.

— Tällainen kokemus on auttanut katsomaan taitojamme uudesta näkökulmasta, hän pohtii.

— Joskus taiteilija tarvitsee luodakseen jotakin mahtavaa vain tyhjän työhuoneen, jossa hän voi olla yksin ajatustensa kanssa. Nimenomaan residenssi tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden perehtyä omiin ajatuksiin, hän sanoo.

Katutaide on meille tapa olla vuorovaikutuksessa kaupungin kanssa ja tutkia maailmaa.
Dmitri Rengolt, taiteilija Omskista

Vierailun lopussa järjestettiin tapaaminen kaupunkilaisten kanssa. Taiteilijat kertoivat kaupungissa näkemästään talvikalastuksesta, kallioista, maisemista, karjalanpiirakoista ja portista. He esittelivät taiteilijakirjan, joka sisältää heidän työnsä lopputuloksia.

— Alun perin emme aikoneet maalata Sortavalaan muraaleja, koska ymmärrämme, kuinka vaikeaa on suunnitella, koordinoida ja toteuttaa suuria kulttuurihankkeita, Hohlova sanoo.

— Kaupunkilaiset kiinnostuivat piirroksistamme ja pyysivät jatkaa projektiamme. He lupasivat auttaa projektissa. Sovittiin niin, että palaamme Sortavalaan ensi kesänä ja maalaamme seinämaalauksen. Paikaksi on valittu urheilukoulu, hän jatkaa.

Olemme aina etsimässä kiinnostavia mahdollisuuksia taiteilijoille.
Aleksandra Hohlova, taiteilija Omskista

Taiteilijat toteuttavat hankkeita eri kaupungeissa. He vierailivat taiteilijaresidensseissä Moskovan alueella, Sverdlovskin alueen Sysertissä sekä Japanin Matsudossa.

— Kumpikin meistä on kaupunki-ihminen. Olemme syntyneet Omskissa. Se on miljoonakaupunki, jossa tapaa uusia ihmisiä ja josta löytää paljon uutta joka kerta, kun kävelee kaupungilla. Siis kaupunkimme on kuin pieni seikkailu, Dmitri Rengolt kertoo.

— Katutaide on meille tapa olla vuorovaikutuksessa kaupungin kanssa ja tutkia maailmaa. Tavoitteemme ei ole rakennusten koristaminen. Yritämme sovittaa muraalimme orgaanisesti maisemaan, hän selittää.

Viime kesänä Tomskissa teimme suuren projektin. Se oli muraali hylätyllä vesitornilla. Torni sijaitsee keskellä asumalähiötä mäntymetsikössä. Torni on muodoltaan lieriömäinen. Meidän oli tehtävä luonnos, joka näyttäisi orgaaniselta ja täydelliseltä eri näkökulmasta katsottuna.

— Emme voineet päästä vesitornin kaikille puolille nosturilla, mutta yritimme tehdä kaiken, että lopputulos olisi ihana. Kaikki onnistui. Se sopii hyvin maisemaan. Toivottavasti Sortavalassakin muraali onnistuu, Rengolt sanoo.

Muraalien lisäksi taiteilijat tekevät kuvituksia tilauksesta, luovat taideteoksia näyttelyitä varten sekä järjestävät luentoja ja työpajoja. Heidän työnsä on samalla heidän harrastuksensa. Taiteilijaduon työtä voi seurata sosiaalisessa mediassa.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana