Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Marina Tolstyh
28.03.2024
Laatokan saariston kansallispuisto ottaa vastaan 30 opiskelijaa kahden tutkimusmatkan aikana. Rahoitusta myönnetään valtion ohjelmasta.
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu

Kaksi opiskelijoiden retkikuntaa osallistuu tutkimustöihin Karjalan Laatokan saariston kansallispuistossa tänä kesänä. Toista tutkimusmatkaa on suunnitellut kansallispuiston hallinto ja toista Moskovan talouskorkeakoulu. Molemmat projektit esiteltiin Avataan Venäjä uudestaan -ohjelman hankekilpailussa, jossa ne todettiin parhaiksi.

— Saaren ympäri -nimisellä tutustumisretkellä opiskelijat tutkivat etupäässä Laatokan Kilpolansaaren rannikkoa. Saari on muutaman kilometrin päässä Leningradin alueelta, ja saari on hyvin suosittu lepopaikka turistien keskuudessa, Laatokan saariston kansallispuiston johtajan apulainen Aleksandr Baršugov sanoo.

Kilpolansaari kuuluu Laatokan kansallispuistoon, mutta siellä on paikkoja, jotka ovat virallisesti puiston ulkopuolella. Saari on Laatokan kolmanneksi suurin.

Baršugovin mukaan retkikunnan päätehtävä on laskea saarella turistien suosimia levähdyspaikkoja ja arvioida, missä kunnossa ne ovat.

— Myös on tärkeä ottaa selville, onko saarella nuotio- ja roskapaikkoja, kuinka paljon telttoja pystytetään saarelle kesällä, retkikunnasta vastaava Baršugov kertoo.

Opiskelijat tutkivat ja kuvailevat levähdyspaikkoja, tekevät videoita ja ottavat valokuvia.

Istunnossa keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa.
Andrei Andrjuškov, Moskovan talouskorkeakoulun opettaja

Moskovan talouskorkeakoulun opettaja Andrei Andrjuškov kutsuu johtamaansa retkikuntaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita, jotka osaavat pitää kyselyjä, tehdä työtä määräysten ja asetusten kanssa sekä toteuttaa kulttuurisia ja ekologisia hankkeita.

— Retken aikana nuoret tutustuvat puistoon ja auttavat puiston hallintoa nostamaan esille niitä ongelmia, joihin puisto on törmännyt, Andrjuškov täsmentää.

Retkikunnan jäseniä on yhteensä 15. He haastattelevat sekä puiston toiminnassa mukana olevien tahojen edustajia että myös puiston ulkopuolella asuvia asukkaita.

— Näin keräämme erilaisten tahojen edustajien mielipiteitä puiston tulevasta kehityksestä, retkikunnan johtaja esittää.

Esimerkiksi Kilpolansaarella Ostrov-niminen ei-kaupallinen järjestö on pitänyt koulutusleirejä.

— Retken aikana pidämme istunnon, jossa keskustellaan eri tahojen edustajien kanssa puiston kehityksestä. Keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa, Andrjuškov miettii.

Hänen mukaansa opiskelijat voivat myös auttaa puiston työntekijöitä valmistamaan lainsäädäntöaloitteita, jotka voisivat säätää puiston alueella toteutettavaa matkailu- ja koulutustoimintaa.

Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta 129 yliopistolta ja korkeakoululta sekä 106 järjestöltä, rahastolta ja valtionlaitokselta Venäjän 106 kaupungista.
Ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö

Avataan Venäjä uudestaan -ohjelma edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja tukee opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tutustumismatkoja eri puolille Venäjää hankkeiden puitteissa.

Ohjelma toimii Moskovan talouskorkeakoulun, Venäjän on mahdollisuuksien maa –alustan sekä Rosmolodež-nuorisoasiainviraston hallinnoiman Enemmän kuin matka -ohjelman tuella.

Opiskelijoiden retkeillä on mukana myös Venäjän maantieteellisen seuran ja vapaaehtoisten keskusten liiton edustajia.

— Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta. Niitä esitteli 129 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 106 erilaista järjestöä, rahastoa ja valtionlaitosta Venäjän 106 kaupungista, kertoo tiedotteessaan ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö.

Tänä vuonna opiskelijat tekevät yhteensä 43 tutustumismatkaa maan 26 alueelle. Retki kestää noin kaksi viikkoa.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana