Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Irina Sotnikova
24.06.2022
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova

”Maidjoged, kisel’randad” – mugoine sarnaline nimi om udel ozutelusel, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt Venäman Pohjoižen verokalud savespäi, i mugoine nimi om anttud ei muite. Manradajan elo kaiken oli sidotud veroidenke, manradoidenke, živatoidenke, kalatesenke i mugoižiden ristitun elon etapoidenke, kut lapsen sündund, kozičend, sai, mahapanend…

Ozuteluz radab Petroskoiš Kiži-muzejas. Sil om ezitadud kut ozuteluzkalud Kiži-muzejan arhivaspäi, muga-ki 40 verokalud keradajan Maksim Maksimovan personaližes keradamištospäi.    

Maksim Maksimov om tetab vepsläine keradai, pirdai, kodi-istorijan tundii, ekspert vanhveroižen uskondan da vepsän kul’turan küzundoiš. Nügüd’ hän eläb Piteriš, no hänen vepsläižed jured oma Kalagespäi. Tämbei sigä seižub heiden kanzan sur’ pert’, kuna hö Aleksei-vellenke erašti ajeleba. Jo äi vot Maksim radab ühtes Kiži-muzejanke. Hän jo hätken keradab erazvuiččid vanhoid kaluid, no ezmäi kaiked vanhveroižen uskondan kirjoid.

Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim Maksimov kerazi enamba 10 vot.

Täl kerdal Maksim toi Petroskoihe verokeramikan. Kut sanub iče Maksim, neniš verokaluiš kaičese äi tedoid, niil om erine znamoičend. Äjiš ozuteluzkaluiš om peittud muštatesid, päivmärid, erazvuiččid virkehid, miččid tegiba mastarid.

Sikš ku elonkeramik muga pit’kha ei kaite, ozutelusel päazjas om ozutadud XIX- voz’sadan toižen polen verokalud. Muzejan kävujad voiba nägištada astjoid kislin täht, formid kuličiden täht, erazvuiččid blödoid, veroastjoid, miččid kävutadihe sajan vai mahapanendan aigan, i toižid ozuteluzkaluid.

–       Täs om ezitadud harvinaižid verokaluid, miččed om löutud ekspedicijoiden aigan da todud külišpäi. Kalud oma Änižröunaspäi, Zaonežjespäi, Vologdan da Arhangel’skan agjoišpäi. Erased oma unikaližed, niid jo ei voi löuta nikus, erasid minä ostin kidamöndal, – starinoičeb Maksim Maksimov.

Kiži-muzejan fondoiš kaičese äi vepsläižid-ki saviastjoid, miččid Maksim toi Kalagespäi, no ned päazjas oma elonkalud, miččid paksus voib vastata elos. A Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim kerazi enamba 10 vot, muga sündui čoma idei tehta ozuteluz.

Se radaškandeb necen voden lophusai adresadme Kirovan avoird, 10 ezmärgespäi pätničahasai. 


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana