Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Valentina Saburova esitti uuvven spektaklin karjalan kielellä
Tipazet: Lapšet opaššutah kieltä leikkimällä
Kielinetälit: šäilyttyä kieltä voipi eri tavalla
Periodika-kuštantamon päivyä pietäh Venäjä-näyttelyššä
Luminaini opaštau karjan kieltä Venäjä-näyttelyn vierahilla
Repol’an Karjalan käsitöitä opaššetah Petroskoissa
Artur Parfenčikov vastavui Šuojun kyläkunnan eläjienke
Karjalan kielen kielikilpailu oli pietty Petroskoissa
Šuomelais-ugrilaiset kanšat šuahah kannatušta etnokulttuurikehitykšeh
UUDIZET
TIEMAT
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’...
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan u...
“Elos oli mieldykiinittäi, ga pidi äijy ruadua”
Vieljärven kyläkunnan Hauginiemen eläi V’ačeslav Ivanovič Jegorov eläy nygöi Petroskoin Veteruanoin kois. Joga nedälii V’ačeslav Ivanovič lugou Oma Mu...
Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”
Kevätkuušša Karjalah kävi bloggeri Aleksandr Petrovets, kumpani eläy Kamčatkan niemimualla. Hiän kuvasi Petroskoita ta Karjalua, ta erikoista huomijuo...
Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
Jo kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen m...
“Kalevalan mua” keräi ystävii
Kalevalan mua -perindölline etnofestivuali keräi Piiterih enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas.
Arhippa Perttusen šuuri perintö
Šuuren panokšen Kalevala-eepossan šyntymiseh luati runonlaulaja Arhippa Perttunen. Vuotena 1834 Elias Lönnrot kävi hänen luokše Latvajärven kyläh....
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mu...
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanot...
Anuksen muzei on vardoiččemas liygiläzien eloksentabua
Anuksenlinnas onnuakko ei ole mostu paikkua, kus muga akkiloittas da piettäs arvos karjalan rahvahan perindölöi da kul’tuurua kui Anuksen liygiläzien ...
Piätehtävänä on käyttyä kaikkie arktisie etušijoja
Pakkaiskuun 10. päivänä starttasi Karjalan piirien sosialitalouvellista kehityštä käsittelijien neuvottelujen šarja. Enšimmäini neuvottelu koški Kalev...
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskova...
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastilo...
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruad...
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a ...
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ...
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet...
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku...
Mečän arkija
Tuiskukuun toisen netälin vaiheilla piettih ennein vanhah talven Harjua. Šiih liitty monta merkkie ta einuššušta. Harjana talvi on hurjimmillah.
Aglomeratijon instituutti antau mahollisukšie
Karjalan piämieš vietti neuvottelun, missä käsiteltih Kemin piirin sosialitalouvellista kehityštä. A šeuravana päivänä neuvottelušša paistih Belomorsk...
Veškelykses oli kummua
Muamankielen päivän nimeh Veškelykses piettih rahvahan teatran pruazniekku “Kukastu kummua”.
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuv...
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain
Koštamukšelaini Viktor Polin’ kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ...
Ol’ga Bondarevan kaunis Karjala
Ol’ga Bondarevan ruadolois harvah näet kirkahii räšköttäjii värilöi. Ol’gale mieldy myö ollah ihan toizet – vienombat, heliembät. Vie häi ei suvaiče v...
  Meih nähte
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana