Paja on nossuh tuhkaspäi

Paja on nossuh tuhkaspäi

Elina Potapova
08.04.2022
Pyhäjärves jo piäl kaheksua vuottu ruadau L’oka da Kirill Čurakovien paja. Mulloi elokuus rodih hädä – paja paloi tuhkakse. Tänävuon paja rubei ruadamah uvves tilas Pyhäjärven kul’tuurutalois.
Ruadua padaniekoin pyöriköl pajas on oppinuh kai puolivuodine lapsi. Nelliä vuottu nuorembat lapset ruatah yhtes omien vahnembien libo buaboloinke. Hurual on padaniekku L’oka Čurakova. Kuva on otettu Čurakovien pereharhiivaspäi
Ruadua padaniekoin pyöriköl pajas on oppinuh kai puolivuodine lapsi. Nelliä vuottu nuorembat lapset ruatah yhtes omien vahnembien libo buaboloinke. Hurual on padaniekku L’oka Čurakova. Kuva on otettu Čurakovien pereharhiivaspäi

Molodoit L’oka da Kirill Čurakovat avattih paja Pyhäjärveh vuvvennu 2014. Kirill on rodužin Udmurtien Votkins-linnaspäi, L’oka on rodivunnuh Puadenen kyläh, ga pienete muuttihes perehinneh Segežah. Molodoit tuttavuttih Piiteris opastujes. Opastundan loppiettuu L’oka da Kirill ruvettih duumaimah, kunnebo olis lähtie elämäh – pienis linnois kazvanuot molodoit nikui ei tahtottu jiäjä suureh linnah.

– Lähtimmö elämäh Pyhäjärven kyläh. Sie eli minun buabo, kazvoigi minun muamo. Piiteris opastujes ylen äijäl tahtoin tulla järilleh omah čuppuh, suvaičen Karjalan luonduo da ilmastuo. Ukolegi Karjal rodih mieldy myö, enimite järvet – Kirillan roindumual on enämbi pelduo, saneli L’oka.

Vuvves 2015 algajen neroniekat ruvettih ruadamah Melliččy-fondanke, kudai andoi pajah poltopäčin da padaniekan pyörikön. Neroniekat tässähgi pietäh yhtehisty ruaduo “Milličänke”.

– Piiteris eläjes minä opastuin kolmes keraamiekkupajas da sit jatkoin opastuksen neroh iče videoloi myö, kuduat lövvin internetas. Pajas minä vastain padaniekan ruavos, Kirill rubei valamah juveliiručomenduksii. Ga myö ainos avvutimmo toine tostu, yksinäh ruadua on ylen vaigei, saneli L’oka.

Abuh tuli Pyhäjärven juuret -yhteiskunnalline liitto, kuduan projektu voitti Ven’an prezidentan grantoin kilvas. Projektan hantuzis neroniekoile annettih vuograh tilat, kudualois ei pie maksua projektan todevuttamizen aigua. Uuzi paja on sijoitannuhes Pyhäjärven kul’tuurutaloin pohjukerrokseh.

Kaheksan vuvven aloh neroniekat oldih nostamas da kehittämäs omua pajua, opastettih padaniekan neroh lapsii da ruavahembii. Ruado käis lähti, pluanois oligi ottua ruadoh padaniekkoi, ku pajas voibi luadie suurembazii tilavuksii. Ga, pahakse mielekse, mulloi paja paloi kogonah.

Ku nostua paja uvvessah, molodoit lähtiettih ruadoh Piiterih. Enzimäzii tavoittehii oli suaja varoi alužimen nostamizeh. Ga ruadua täytty vägie ei suannuh pandemien rajoituksien periä. Sentämän kuun ruattuu L’oka da Kirill piätettih tulla järilleh Pyhäjärveh. Sie abuh tuli Pyhäjärven juuret - yhteiskunnalline liitto, kuduan projektu voitti Ven’an prezidentan grantoin kilvas. Projektan hantuzis neroniekoile annettih vuograh tilat, kudualois ei pie maksua projektan todevuttamizen aigua.

Uuzi paja on sijoitannuhes Pyhäjärven kul’tuurutaloin pohjukerrokseh.

Projektan mugah pajah ostettihgi laittehet. Nygöi stuudies on kaksi padaniekoin pyörikkyö (eräs pyörikkö ei palanuh tulipalos), poltopäčči da ruadokoneh, kuduan avul ajellah savie. 

Piemmö padaniekan urokkoi, ga ei äijiä. Saviastieloi luajitah kahtes urokas, ga nygöi voimmo pidiä vaiku enzimäzen urokan, sendäh ku toizel urokal jo poltetah luajilmukset. Nygöi pajas on ruokos jo enämbi sadua opastujien luajilmustu, kuduat vuotetah tuliedu etuappua.
L’oka Čurakova


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Karjalan Sanomat
Moderniin kouluun innoissaan oppimaan
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Karjalan Sanomat
Karjalan talous vähitellen toipumassa
Talouskehityksen ennakkoarvion mukaan talous kasvaa lähivuosina 1–2 prosenttia vuosittain. Nopeamman kasvun esteenä ovat länsimaiden talouspakotteet.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana