Jiämäen harjas

Jiämäen harjas

Ol'ga Smotrova
26.02.2024
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Arheolougu Tatjana Vasiljeva ozuttau muzeis olijua vaskirudua. 0+. Kuva: Ol’ga Smotrova
Arheolougu Tatjana Vasiljeva ozuttau muzeis olijua vaskirudua. 0+. Kuva: Ol’ga Smotrova

Karjalan arheolougat nerokkahasti pandih kačottavakse yhteh ozutteluzualah ristikanzan eloksentavan Karjalan mual kymmene tuhattu vuottu.

Arheolougu ei ole ammatti, arheolougu ammattii myöte on histouriekku, kudamal arheolougii on eloksentaba vuvven lumettomal aijal. Ennevahnas arheolougii oli elokkahien da joudavembien ristittyzien mieliruavonnu.

Aijan aloh arheolougies rodih tiedo, a tiedomiehii-arheoulogoi tänäpäigi ei ole äijiä. Karjalas niilöi sormil voibi lugie, net ollah Ven’an Tiedokeskuksen Karjalan ozaston Kielen, literatuuran da histourien instituutan arheolougien ozaston ruadajat. Nuorimii on tutkii Tatajana Vasiljeva, häi mielihyväl sanelou kaikile — turizmualan ruadajile, opastujile da muile — midä oli kerätty arheolougien muzeih monien vuozikymmenien aigah.

Muzein suuremban vuitin sai rahvahan nägövih Ven’an tiedoalan kunnivoruadai Svetlana Ivanovna Korčkurkina, kudai enämbän nelliäkymmendy vuottu oli Instituutan arheolougien ozaston piälikönny da tänäpäigi pyzyy tutkijan leivis. Vie yhtenny suurimannu ruavonnu tutkimusalal hänel on se, ku karjalazet kallivopiirustukset kuulutah nygöi UNESCOn luvetteloh, kallivopiirustukset sežo on ezitetty muzeis kivipalas da kuvis.

Kai, midä on muzeis, se on vaiku uidelijan jiämäen harju. Läs viittysadua tuhattu ezinehty on ruokos Instituutan säilytystilois.

Muzein vahnimat ezinehet kuulutah mezolitan aigah (VI—V-vuozisuan algu enne meijän aijanluguu), pietäh, ku sih aigah meijän alovehele tuldih elämäh muinazet rahvas jiätikön sulamizen jälles. Sit aijas on jiännyh meile moizii ristikanzan jälgilöi kui silindetyt kivet, kudamien vuoh häi sai syömisty, pyydi kalua, ruadoi muudu ruaduo.

— Meil muaperä on hiekkahine, sendäh äijiä sit ei säilynyh, ei säilynyh ograniekkua, sanommo, luajilmustu luulois, sarvis. Yhtelläh on säilynyh hyvä mezolitan aigaine arheolougien “mustopačas” – Oleneostrovskii mogil’nik, se on suohine, sendäh äijy midä on säilynyh. Sie löytyt ezinehet ollah tänäpäi piälinnoin muzeilois, on lyödyö meijän Kanzallizes muzeisgi, sanelou Tatjana Vasiljeva.

Mezolitah kuulutah moizet lövvöt kui, ezimerkikse, yhtistetyt veičet (kivihizet varret da terät), piilin terät da muut kivizet ruadobrujat.

Meil muaperä on hiekkahine, sendäh äijiä sit ei säilynyh, ei säilynyh ograniekkua, sanommo, luajilmustu luulois, sarvis.
Tatjana Vasiljeva, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai

Ielleh muzeis on ezitetty neolitan aigu (V-vuozisuan loppu — IV-vuozisada enne meijän aijanluguu), sih kuulutah sežo kivihizet brujat, ga eroittau neolittua mezolitas se, ku ristikanzu jo rubei luadimah keramiekkua da čomendamah sidä ornamental. Ornuamentua keruamiekkah azuttih puuhizil, luuhizil, sarvizil brujil, kudamii ei säilynyh.

Neolitan da eneolitan (III-vuozisuan keski — II-vuozisuan keski enne meijän aijan luguu) rajal ristikanzu rubieu eččimäh metallua. Täs ozutteluvehkehien keskes čomendelehes vaskirudu. Kivie ristikanzu rubieu käyttämäh ielleh, vaskihäi ei juurdunuh lujah ristikanzah eloksentabah, kui bronzugi, kudamua häi rubei käyttämäh II-vuozisuan toizel puoliškol enne vmeijän aijanluguu. Bronzukauzi loppih I-vuozisuan enzimäzel puoliškol enne meijän aijan luguu, sen sijah tuli raudahine kauzi. Ruadua ristikanzu käyttäy tänäpäigi.

Ielleh ozuttelus on ezitetty keskiaijan kul’tuuru. Täs jo rubiemmo ellendämäh, mitbo vehkehet ollah st’oklien tagan.

Mieldykiinnittävimii täs ollah kalmužinmualois löytyt ristikanzan čomendukset da kai vešit, kudamat kuolluon ristikanzanke pandih muah. Ezimerkikse, X-vuozisuan-XI-vuozisuan allus kalmois löytyt buusat, fibulat, rannehrengahat, nahkuvyön palazet da muut. Tämä kai on jiännyh jo suomelas-ugrilazis. Ennevahnallizet kalmumättähät hyvin ezitetäh alovehtu, niilöih nimidä ei segavunnuh. Net ollah rikkahat, niilöis on ylen äijy skandinuavistu materjualua — vaskizet korvienčomendukset, miekat, fibulat da toizet.

Ozutteluu myöte edehpäi eistyjes näet, ku ristikanzan kul’tuurah kuulujien veššilöin da ruadobrujien miäry suurenou, vaihtutah vuozisuat — muututah materjualat, kudamienke ristikanzu ruadoi, muuttuu eri brujien ulgonägö. Jo jälgimäzien ozuttelust’oklien tagan ollah hyvin tutut meile lehmänkellozet, čirpin palaine, riehtilän varzi da muut. Täs on hyvin ezitetty Anuksen čuppu. Ozutteluu čomendau keskiaijan karjalazen ruutan rekunstruktsii.


X—IX vuozisuan kalmois löytyt ristikanzoin čomendukset. Kuva: Ol’ga Smotrova



LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana