Etnopuusto Priäžän kylän keskučas

Etnopuusto Priäžän kylän keskučas

Jelena Ruppijeva
31.08.2022
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Uuzi etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah, ihan sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Uuzi etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah, ihan sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Priäžän piirin Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu -projektu on erähii vie vuvvennu 2021 Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatettuloi projektoi alovehien etnokul’tuurizen kehityksen alal. Nämmien projektoin suurimii da tärgevimii ruadoloi on Karjalan alovehien etnokul’tuurine kehitys da kandurahvahien kielien nägyvih tuondu da kehitändy.

— Meil niilöis kohtis, kunne rakkahembal tullah turistat, ei nävy objektois tämän muan kanzalline koloriittu. Priäžän piirin keskučasgi — Priäžäs ei olluh mostu simvoulistu kohtua, kudamas gost’at da paikallizet eläjät voidas nähtä da ellendiä, mi on Karjal iččenäh, sellittäy projektan todevutandua Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtai Tatjana Seppänen.

— Sendäh oli piätetty luadie Priäžän keskuččah Etnopuusto, kudamah tulduu jogahine vihjuas piirin kanzallizet eričykset, kerdou Tatjana Seppänen.

Uuzi Terveh-nimelline etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah juuri sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Sit ymbäri ollah kai tärgiet laitokset: Priäžän piirin hallindo, Etnokul’tuurukeskus, Joudoaijan da luomisruavon keskus, Priäžän piirin rahvahan kirjoihpanenduozasto, hoteli da avtoubussoin azetuskohtu.

Kyläläzetgi ollah avvutettu meidy. Priäžäläine Aleksei Jeršov on istutannuh etnopuustoh viizi šuarupajuu da joga päiviä kävyy niidy valelemah.
Tatjana Seppänen, Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtai

Vie talvel uudeh etnopuustoh oli azetettu suuret puuhizet aiduveriät, kudualoih on pandu tervehtyssana da Priäžän keskučan kartu; puuhine lebokodaine da puuhizet elättilöin kuvat, kaksipuolizet tiijoituslaudazet, kudamis on tieduo Priäžän piiris da Priäžän kyläs, Priäžän čupun luonnos da nähtävyksis.

Nämmis tiedolois etnopuuston luadijat mainitah Priäžän čupun kuulužumii kohtii: Karjalan Kielen Kodii da sit kois, ainavuo Karjalas, ruadajua kielipeziä, Kindahan kyliä, vahnoi časounoi da äijii toizii objektoi. Ezile sežo tullah karjalazet šipainiekat, riäpöi, muur’oi da garbalo.

Tämän keviän da kezän aigua etnopuustoh sai luadie čuurutroppazet, azettua laučat, istuttua kukkazet da suaja tuli lebokodazeh. Ehtäl pimien aigua, konzu paletah tulet sie, uuzi etnopuusto on erinomah čoma.

— Kyläläzetgi ollah avvutettu meidy. Priäžäläine Aleksei Jeršov, sanommo, on istutannuh etnopuustoh viizi šuarupajuu da joga päiviä kävyy niidy valelemah. Tulou meile keskukseh vetty ottamah, sellittäy Tatjana Seppänen.

Etnokul’tuurukeskuksen taloin rinnale on luajittu lagevo kyykkäh kižuandah niškoi. Tuliel aigua keskuksen ruadajil on mieles luadie lapsien kižuandukohtugi jo vallitun etnostiil’an mugah.

Terveh-nimelline etnopuusto rodih hyvänny huogavokohtannu priäžäläzih da kylän gostih niškoi. Sit ainos on rahvastu: nuorembua da ruavahembua polvie lapsienke da vunukoinke, čökkelehes turistuagi, a konzu oraskuul Priäžän škola salvattih suuren remontan periä, školan opastajat piettih sie konsultacietgi.

Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadajat huavatah iellehgi kehittiä tädä kylän keskučas olijua alovehtu kirjoihpanenduozastoh da tiešuaras olijah mustomerkih suate.

Tämän ruavon jatkokse Etnokul’tuurukeskuksen taloin rinnale on luajittu lagevo kyykkäh kižuandah niškoi. Se puutui azuo Karjalaine rokotus -projektan aigua.

Etnokul’tuurukeskuksen ruadajat puaksuh sanellah omile gostile vahnas karjalazes kižas, ozutetah, kui pidäy kižata sih. A omua kižakohtua kyykkäh niškoi tässäh ei olluh. Sih kohtah keskuksen ruadajat on azetettugi tiijoituslaudazen, yhtenjyttymän kui etnopuustos, sit vai on saneltu kyykäs da sen kižasiändölöis.

Tuliel aigua Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadajil on mieles luadie lapsien kižuandukohtugi jo vallitun etnostiil’an mugah. Se rodieu uuzi projektu, kudamah uskotah, ku suajah kannatustu.

Vuvven 2021 projektu

— Priäžän piirin projektu “Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu” on jo toine projektu, kudamah on suadu kannatustu alovehien etnokul’tuurizen kehityksen alal. Enzimäine Priäžän lagevus -projektu oli todevutettu vuvvennu 2020.

— Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu -projektan suurimii ruadoloi oli Priäžän etnopuuston luajindu.

— Projektan aigua oli luajittugi Kindahan kylän uidelijan vezimelličän projektu. Priäžän kylän Vmeste-fondu huavuauhäi nostua sen Kindahan kyläh.

— Sidä paiči projektan hantuzis Priäžäs da Priäžän piirin kylis on pietty karjalan kielen kursit.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Karjalan Sanomat
Moderniin kouluun innoissaan oppimaan
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Karjalan Sanomat
Karjalan talous vähitellen toipumassa
Talouskehityksen ennakkoarvion mukaan talous kasvaa lähivuosina 1–2 prosenttia vuosittain. Nopeamman kasvun esteenä ovat länsimaiden talouspakotteet.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana