Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk....
Tiijättögo työ, mibo on tuohi?
Ammuzes aijas rahvas piettih tuohtu putillizennu materjualannu da käytettih erilazien pättävien veššilöin luadimizes. Karjalazet käytettih tuohi-sanua...
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Mučči
Koiralla oli Mučči-pentu. Erähyänä päivänä Mučči lähti pihalla juokšentelomah ta näki kolme kikkie.
Pyörykkä ta liikennehšiännöt
Ämmön ta ukon meččämökkiseššä eli Pyörykkä. Hiän oli poikkoi ta vesselä lapšukkaini.
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net...
Koivu ta hänen yštävät
Starina vienankarjalakši, kuin koivul oli ystävie – kottaraini, varpuset ta ihmiset.
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukät...
Karjalan vezistöt
Kaččokkua vai Karjalan kartah. Kerras näettö, ku meijän mual on ylen äijy järvie da jogie. Karjalua puaksuh sanotah Järvilöin čupukse.
Babarmkeitoz
Kut živatad ičeze sebranikad Kondjad sündundpäivänke ozateliba.
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) käv...