Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Valentina Karakina
06.11.2023
Ei huku veješšä, ei mahu muan rakoh, ei pala tulešša, joka paikkah paššuau. Mi še on? Še on nimi.
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina

Nimettömänä ei lašta šuanun pitälti pityä, eikä häntä voinun šilloin lapšekšiki šanuo, a Nimettömäkši vain tahi Nimettömäkši Niikkanakši kučuttih. Šyntynyt lapši heti ikävöiččöy nimieh, šentäh šanotah:

— Kun lapši šyntyy, ni nimiki šyntyy.

Kešänaikusella šyntynyölläki lapšella pitäy antua nimi.

Ennein nimi annettih kirikön kirjojen mukah ta še ei ollun kokonah vanhempien miärättävissä. Kun lapši šynty, ni heti oli käytävä papin taikka kirjamiehen pakinoilla. Vaikka šyntymäpäivä miäräsi ta rajotti nimen eččimistä — oli otettava joko šyntymäpäivän nimi tahi jompikumpi kahen entisen päivän nimilöistä. Jotta ei šattuis yhteh pereheh kahta šamanmoista nimie, ni annettih valita näistä kolmešta päiväštä. Tulovien päivien nimijä ei šuanun ottua.

Nimen valiččijakši ei kelvannun ken vain. Še piti olla viisašpäini ta lujaluontoni, šentäh kun lapši tulou nimen valiččijan moini. Lapšen tuatto tahi hänen poissa ollešša ristituatto tai ristimuamo kelvatah šiih hommah. Paraš tietyšti oli tuatto, šentäh kun “kenen lapši, šen ni nimi”.

Heimolaisien nimijä kun šattuu, ni niitä valitah, vainuajienki nimijä annettih, šamoin tuattojenki, vain muamon nimie annettih harvoin, šentäh kun šanottih, jotta muamolla on häpie kuččuo šamannimistä kun iče lašta. Še nimi kyllä, mi šattuu enšimmäisekši (šyntymäpäivän nimi), olis aina lapšella annettava, šillä “nimi kun muuttuu, ta ošaki muuttuu” ta “lapšen nimen kun vaihat, ta ošanki vaihat”.

Kačottuo lapšen nimie “ei pie huhuten tuuvva eikä karjuon kačella”, jotta šen šuajašta tulis “tašapäini, hyvämielini eikä mikänä rämykesseli (tyhjänpäiväistä rämäsijä)”. Heti kun nimi on kačottu, aletah lašta pakautella šillä nimellä, vaikka hiän ei ole vielä rissitty.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Nyt nimijä lapšilla annetah mimmosie tahotah. Še voit olla tuaton, heimolaisen tahi minnih tuttavan nimi.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Täh nimen valintah liittyy monie uškomukšie ta tapoja. On olomašša šemmoni uškomuš, jotta kun tytöllä annettaneh miehen nimi (Aleksandra — Santra, Jevgenija — Joukenie, Jouki, Pavla — Paula), ni šillä kehittyy miehen luonto.

Monet ollah šitä mieltä, jotta ei pitäis antua lapšella kuollehien heimolaisien nimijä, jotta ei nimen kera lapši šais vainuan ošuaki. Vaikka täštä asiešta toiset ollah aivan toista mieltä.

Monissa perehissä on tapana antua lapšilla muamojen ta tuattojen, ukkojen ta ämmöjen nimijä. Erähät vanhemmat annetah lapšillah tunnettujen ta kuulusien heimolaisieh nimijä, ajatellen, jotta lapšeštaki šemmosen nimen kera tulou tunnettu ihmini.

Pravoslavnoin ušon mukah nimen šuatuo lapši šuau ni šuojelijan anhelin. Venäjällä rikeneh lapši šai Pyhän nimen šen päivän mukah, konša šynty.

Toičči lapšella annettih kakšiki nimie, yksi mieruo varoin, toini Jumalua varoin. Še toini nimi annettih ristijäisien aikana ta šitä ei tiijetty muut kun oikein lähiset vain. Niin yritettih šuojella lašta šilmäykšeštä.

Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga šekä Kosmos, Kn’az’ ta Del’fin.

Ajan mukah tavatki muuttu. Lapšilla ruvettih antamah jo ihan toisie nimijä, rikeneh ulkomualaisieki. Toičči rekisteritoimistojen ruatajat kieltäyvytäh rekisteröimäštä ihan älyttömie vanhempien kekšimie nimijä. Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga, Čelsi ta Legenda šekä Justin, Kosmos, Kn’az’, Del’fin ta Mir.

Pitäis muistua ta pityä meleššä, jotta lapšen nimi ei ole vain šen päivän asie ta huoli. Šen nimen kera lapši lähtöy koista šuureh muailmah ta toičči še parahin vanhempien mieleštä nimi tuou lapšella pahua mieltä ta käršimyštä. Häntä aletah truasittua ta kiušata pieneštä šuaten pihalla ta koulušša, hänellä kekšitäh pitin ikyä monie haukuntanimijä. Lapšilla tulou alemmuškompleksie ta jo ruavahina ollešša hyö moničči muutetah nimeh.

Nimi ušein valitah lapšella jo ennein šyntymistä, vain toičči šattuu niinki, jotta vanhemmat ei ole keritty piäššä yhteh mieleh šiitä ta ei ole valittu nimie kun lapši šynty. Hyvä, kun še nimi löytyis ihan lähipäivinä ta ei olis kovuan kummallini ta harvinaini. Vet “nimi on kuin tervaplätti pukšun polvešša, et šiitä eris piäše”.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana