Jääteokset ihastuttavat taas Ruskealassa

Jääteokset ihastuttavat taas Ruskealassa

Anna Umberg
02.03.2024
Maanalaisen järven jäälohkareista on syntynyt taidetta maan alle. Kalevala-aiheiset jääpatsaat täyttivät Ruskealan luolan viikonloppuna.
Jääpatsaiden kimpussa työskenteli pietarilaisen veistotaiteilijan Vasili Anufrijevin johtama veistäjätiimi. 0+ Kuva: Ruskealan marmoripuiston VKontakte-sivu
Jääpatsaiden kimpussa työskenteli pietarilaisen veistotaiteilijan Vasili Anufrijevin johtama veistäjätiimi. 0+ Kuva: Ruskealan marmoripuiston VKontakte-sivu

Jää rouskui terävien talttojen ja pitkälaippaisen moottorisahan alla Ruskealan marmoripuistossa, kun pietarilaiset jäänveistomestarit kaiversivat jäälohkareista esiin hahmoja. Maanalaiseen Ruskealaan on ilmestynyt jäägalleria matkailijoiden iloksi.

Jääveistokset on tehty maanalaisesta järvestä nostettua jäätä veistämällä. Jäätä on käytetty peräti yhdeksän tonnia. Tänä vuonna jään määrä ja paksuus ilahduttivat. Viime vuonna lämpimän talven takia jäänpaksuus ei merkittävästi kasvanut.

— Veistomestarit käyttivät 90 jäälohkaretta, jonka jokaisen paino oli yli sata kiloa. Siis jääveistosten tekemiseen tarvittiin yhdeksän tonnia hyvälaatuista ruskealalaista jäätä, kertoo pietarilainen luolatutkija Anton Juško. 

Jääpatsaiden kimpussa työskenteli pietarilaisen veistotaiteilijan Vasili Anufrijevin johtama veistäjätiimi. He veistivät jäätä maan alla Ruskealan luolassa. Veistäminen kesti noin puolentoista viikon verran. Jääveistokset valmistuivat 22. helmikuuta. Isänmaan puolustajan päivänä jäänveistofestivaali avattiin juhlallisesti.

Jääveistokset ovat kooltaan erilaisia: pienikokoisista kaloista kolme metriä korkeisiin kalevalaisiin sankareihin.
Anton Juško, pietarilainen luolatutkija

Kaikki jääveistokset ovat ainutkertaisia, ja kirkkaiden teosten valaisu saa niihin mielikuvituksellisia ulottuvuuksia. Veistokset ovat erimuotoisia ja erikokoisia, mutta kaikkia yhdistää sama aihe. Jääveistosten teema vaihtuu joka vuosi, nyt teemana on Kalevalan eepos.

— Jääveistokset ovat kooltaan erilaisia: pienikokoisista kaloista kolme metriä korkeisiin kalevalaisiin sankareihin. Veistoksissa nähdään sekä eepoksen päähenkilöitä että kohtauksia heidän elämästään, Juško sanoo.

Jääpatsaat ovat paikoillaan ainakin vielä pari kuukautta. Tila takaa optimaaliset olosuhteet jääveistosten kestävyydelle. Luolan sääolosuhteet ovat tasaiset ja lämpötila pysyy jatkuvasti samana eli 5—7 astetta pakkasta. Sen ansiosta jääveistokset säilyvät pitkään kirkkaina muotoaan menettämättä.

— Toivomme, että Ruskealan puiston tiimi pystyy säilyttämään kaikki jääveistokset toukokuuhun asti. Sitä varten pitää ylläpitää pienilmastoa suuressa pylvässalissa. Pitää sulkea ilmanpitävät ovet jokaisen turistiryhmän jälkeen, luolatutkija sanoo.

Veistomestarit käyttivät 90 jääkuutiota, jonka jokaisen paino oli yli sata kiloa.
Anton Juško, pietarilainen luolatutkija

Jäänveistofestivaalin historia juontaa juurensa vuoteen 2015, kun Ruskealan puistoon rakennettiin ensimmäiset jääpatsaat. Se on kasvanut perinteeksi.

— Ensimmäiset jääteokset ilmestyivät vuonna 2015. Silloin mestarit veistivät jäästä esiin henkilöhahmot Ice Age -animaatioelokuvasta, Juško muistelee.

— Vuosi ennen sitä vuonna 2014 kokeiltiin jäänveistoa ja maan alla luotiin jäästä valtaistuin. Silloin pääsi maan alle vain aukon kautta laskeutumaan alas köyden turvin. Vuodesta 2016 on päässyt kulkemaan kaivostunneleita pitkin, hän jatkaa.

Ainoa tauko jäänveistofestivaalin historiassa oli vuosina 2021 ja 2023 kun festivaalia ei järjestetty.

— Helmikuussa 2021 festivaali peruttiin koronapandemian vuoksi. Helmikuussa 2023 talvi oli poikkeuksellisen pehmeä. Maanalaisen järven jäänpaksuus ei taannut turvallisuutta. Turvallisuus on hankkeessa etusijalla, luolatutkija korostaa.

Eri vuosina Ruskealan puistoon rakennettiin jäisiä kopioita Pietarin kuuluisimmista arkkitehtonisista nähtävyyksistä, kadonneista kirkoista ja Karjalan eläimistä. Vahvan panoksen festivaalin kehitykseen antoi puiston perustaja, edesmennyt Aleksandr Artemjev.

— Puiston tiimi jatkaa Aleksandr Artemjevin työtä ja selviytyy hyvin ajan haasteista, Juško sanoo.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana