Hiiret da viizas Kaži

Hiiret da viizas Kaži

Kiändi L'ubov' Baltazar
26.05.2023
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar

Erähäs suures talois eli Kaži. Sit kois oli äijy hiirdy. Kaži tabaili niidy dai sil ainos oli täyzi vačču.

Ga aigu meni, Kaži rubei vahnenemah. Silmät roittih pimiet, kynnet tylčät, elä, kui maltanet, syö, midä löydänet! Rubei Kaži smiettimäh, kui olis uvvessah piästä hyväh elokseh. Dai tuli Kažil piäh yksi viizahus.

Erähänny piän Kaži kučui kaikkii hiirilöi dai sanoi:

— Hiiryzet, kuulkua vai. Nygöi vahnate minä ellendin, min äijän olen luadinuh teile pahua, minul on huigei. Iellehpäi  tahton olla hyvä. Nygöi voitto eliä rauhas, minä teidy en enämbiä koske. Voitto juoksendella, kus tahtonetto, minuu ei pie enämbiä varata. Tahton vai yhty – ku työ kaikin minuu pidäzittö počotas. Nygöi joga huondestu dai joga ildua teil kaikil roih tulla minun pertih minuu tervehtimäh. Toine toizen peräh teil roih astuo  minun maguandusijas siiriči.

Hyvä! Hiiret oldih hyväs mieles. Nygöi Kaži ei enämbiä heidy koske! Dai tulien huondeksen kai hiiret toine toizen peräh astutah Kažis siiriči da tervehtitäh sidä. Ka, vaiku jälgimäine hiiryt azetui, Kaži tembai dai söi sen. Muut hiiret juostah edehpäi, ga ei ni nähtä, ku jälgimästy jo ei ole.

Muga joga huondestu dai joga ildua: hiiret astutah tervehtimäh Kažii, ga se vai syöy da syöy niidy yksitellen, kaksi hiirytty päiväs, yhten huondeksel, toizen illal.

Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi.

Ga hiiret yhtelläh tostavuttih, ellendettih sen, ku joga päiviä heijän lugu vähenöy da vähenöy. Kaksi sizärdy, Ambe da Rambe, sovittih, ku yksi heis astuu enzimäine, toine jiäy jälgimäzekse tervehtimäh Kažii. Mugai ruattih. Huondeksel Ambe enzimäzenny tervehti Kažii, vuotti kodvazen dai rubei kuččumah :

— Rambe sizär, kusbo olet?

— Täs olen, täs!  kirgui Rambe. Iče tervehti Kažii jälgimäzenny dai jäi eloh. Kaži ei ruohtinuh koskie sidä.

Nenga oli päiviä kolme. Hiiret-sizäret Ambe da Rambe ruattih, kui oli sovittu, yksi astui enzimäzenny tervehtimäh Kažii da kučui tostu, toine jäi jälgimäzekse da vastai enzimäzele hiirele.

Jo kolmandennu piän Kaži muga nälgävyi da ei voinnuh enämbiä tirpua. Se hyppäi da tahtoi tartuo Rambe-hiireh hambahil. Ga se ehti mennä peittoh loukkozeh, händäine vai viuhkahtih. Muutgi hiiret sen nähtyy juostih pagoh ken kunne maltoi, mendih peittoh da eigo enämbiä tuldu pertih Kažii tervehtimäh. Ni huondeksel, ni illal niken ei terhvehti, ei ole kedä syvvä. Ethäi rubie nälläs istumah, Kažii pidi mennä iäres pertispäi pihale piädy elättämäh. Sit päiväs algajen hiiret eletäh pihal, net enämbiä ei uskota Kažil da ainos, ku vai nähtäneh sen, juostah pagoh.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana