Piätehtävänä on käyttyä kaikkie arktisie etušijoja
Pakkaiskuun 10. päivänä starttasi Karjalan piirien sosialitalouvellista kehityštä käsittelijien neuvottelujen šarja. Alovehen piämieš viettäy niitä yheššä ministerien, tašavallan viraštojen ohjuajien ta piirien johtajien kera. Enšimmäini neuvottelu koški Kalevalan piirie. Šiinä kačeltih viime vuuvven ruavon tulokšie, proplemoja ta kulujan vuuvven tehtävie.
Artur Parfenčikov huomasi, jotta arktisen alovehen statussi auttau tehokkahašti vetyä federalisie varoja Kalevalan piirin proplemojen ratkaisuh. Tärkeimmäkši projektiksi arktisen sosialiohjelman rajoissa Karjalan piämieš šano uuvven päiväkojin rakentamista Kalevalan pos’olkašša.
— Päiväkoti on vaikie objekti logistiikan kannalta, mi korottau šen arvuo. Rakentamini vuatiu yli 600 miljonie rupl’ua. Ka Arktikan ta Loittoisitän federalini ministerijö kannatti meijän piätökšen ta anto lisävaroja, kerto Artur Olegovič.
Tašavallan piämieš korošti, jotta piätehtävänä on rakentua objektin valmehekši vuuvven 2024 loppuh šuaten. Lisäkši Artur Parfenčikov miäräsi rakentua laitokšeh viejä tie šajekuun enšimmäisekši päiväkši. Šiih on šuunniteltu antua 25 miljonie rupl’ua tašavallan b’utžetista.
Uuvvešša päiväkojissa on 300 paikkua. Viime talvikuušša rakentajat luajittih enšimmäisen kerrokšen šeinät.
— Talvekši Kalevalan lapšien on lähettävä nykyaikaseh päiväkotih. Ois ihana, još hyö vietettäis Uutta vuotta kaunehešša juhlašalissa. Još Kalevalašša ollou hyvä koulu ta päiväkoti, ni rahvaš ei jätetä pos’olkua, korošti alovehen piämieš.
Päiväkojin rakentamisešta vaštuau Karjalan sosialipolitiikan varapiäministeri Larisa Podsadnik, a tien rakentamista hoitau infrastruktuurin varapiäministeri Oksana Čebunina.
— Ottuan huomijoh KSM-yritykšen rakentamisen vauhtie, kešän lopukši tahi šykyšyllä rakentajat taijetah lopettua työt, ta šilloin kerkiemmä šuorittua lisenssijoinnan ta varuštua päiväkojin. Vuuvven 2025 pakkaiskuušša, uuvvenvuuvven pruasniekkojen jälkeh päiväkoti ottau vaštah lapšie, šano Larisa Podsadnik.
Kalevalan piirissä on noin 600 kilometrie. Niistä vain 40 % vaštuau normatiivisie vuatimukšie. Vuotena 2023 tašavallan hallintoelimet annettih teijen pitoh 100 miljonie rupl’ua, a vuotena 2024 on šuunniteltu antua yli 170 miljonie rupl’ua.
— Turvalliset ta luavullisen tiet -kanšallisprojektin rajoissa korjattih Kepa–Jyškyjärvi–Borovoi–Koštamuš -tien oša 137.–163. kilometrillä ta Kuola–Kalevala–Lonka -tien oša 138.–150. kilometrillä. Šamoin korjattih šilta Uhtua-joven piäličči. Vuotena 2024 on šuunniteltu kunnoštua Kuola–Kalevala–Lonka -tien oša 155.–157. kilometrillä, kerto Artur Parfenčikov.
— Korjaušta vuatiu šilta Uhtua-joven piäličči, kumpani viey Uhtinskii-huuttorilla. Šiinä on rekisteröity vain yksi henki. Korjaukšeh pitäy 12 miljonie rupl’ua, ka täh aikah vapaita varoja ei ole. B’utžetin täyttämisen aikana yritämmä käsitellä mahollisutta antua rahotušta tievaroista vuosilla 2024–2025, šelošti Karjalan tašavallan tietalouven, liikentehen, pošti- ta telelaitokšen varaministeri Andrei Melentjev.
Kalevalan piirin hallinnon johtaja Natalja F’odorova kerto autošillašta, kumpani yhistäy Jyškyjärvie ta Dobriniskii-šuarta.
— Šuarella on noin kymmenen taluo. Šilta pitäy kunnoštua. Kakši portahikkuo 13:šta on jo korjattu, korjaukšen jatkamiseh ei ole varoja, tovisti Natalja Pavlovna.
Karjalan piämieš korošti, jotta molommat kyšymykšet vuajitah ratkaisuo, ka tehtävien aktualisuš riippuu šiitä, kuin äijän ihmisillä šen ratkaisomini tuou hyötyö ta mitein še auttau piirin kehityštä.
— Kalevalan piirin teijen korjuamini vuatiu šuurie varoja. Emmä luaji kaikkie šamah aikah, rupiemma ratkaisomah tehtävyä vaiheittain, šelitti alovehen piämieš.
Arktini hehtari -presidentinohjelman rajoissa on luajittu 195 piätöštä muapalojen antamisešta kanšalaisilla. Karjalan ta toisien alovehien eläjät šuunnittelah rakentua omie taloja ta alottua bisnessie. Täh aikah Kalevalan vielä 86 anomušta on käsittelömisprosessissa.
— Teijän on ruattava individualisešti joka ilmottajan kera. Teijän pitäy tietyä, mitä toimintua ihmiset mainitah viettyä omilla muapaloilla, mitein še auttau piirin kehityštä. Šamoin pitäy tarkaštua annettuja muapaloja. Šemmoni ruato tuou šuavutukšie piirillä, kiänty Artur Parfenčikov Kalevalan piirin hallinnon etuštajien puoleh.
Karjalan piämieš ilmotti, jotta täh aikah 29 muapalua lapšikkahilla perehillä ei ole annettu.
— Kyšymyš ei ole šiinä, jotta ei ole muapaloja, a šiinä, jotta perehet kieltäyvytäh niistä. Perehet haluttais elyä lähemmäkši Petroskoita, šelitti Karjalan tašavallan omaisuš- ta muavälien varaministeri Dmitrii Kiprušev.
Karjalan piämieš yllytti tariččomah lapšikkahilla perehillä mahollisimman šopivie, kaunehie ta hyvie muapaloja Kalevalan piirissä.
Karjalan tašavallan talouškehitykšen ta tevollisuon ministeri Oleg Jermolajev huomautti, jotta Kalevalan piirissä noin 44 % kašvo investointimiärä pieneh ta keškibisnessih. Šamoin kašvo iččenäisien ruatajien luku. Nyt piirissä niitä on 279. Viime vuotena yrittäjät šuatih yli 16 miljonin rupl’an rahotuš.
— Ihmiset šijotetah omie varoja, vietetäh aktiivista toimintua. Tämä merkiččöy, jotta hyö halutah elyä šillä mualla, ušotah šen tulovaisuoh, šivotah omua elämyä šiih aloveheh, korošti Artur Parfenčikov.
Nykyjäh Kalevalan piirissä toimiu 20 kyläkuntua. Vuotena 2023 ne toteutettih yhekšän projektie ta vejettih yhekšän miljonie rupl’ua.
Tänä vuotena presidentin kanšallisprojektien rajoissa jatetah tukitieverkon korjuamista, peruššetah mallikirjašto Borovoi-pos’olkašša, täyvennetäh Kalevalan mallikirjašto, luajitah Kalevalan kulttuuritalon peruškorjauš, oššetah uušie laittehie Kalevalan piirin keškuššairalah.
— Jatamma ruatuo enši vuorošša Kalevalan piirin aktiivisien eläjien kera, ket halutah toteuttua omie projektija, varšinki kannatamma pienie ta keškiyrittäjie. Meijän piätehtävänä on käyttyä kaikkie arktisie etušijoja, korošti Oleg Jermolajev.
