Talo muuttu musejokši

Talo muuttu musejokši

Ilona Veikkolainen
06.03.2023
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša. Kuva: Ilona Veikkolainen
Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša. Kuva: Ilona Veikkolainen

Jelena Panfilova vertuau pitämyäh musejuo aikakoneheh, kumpasella turisti piäšöy 1800-luvun loppuaikah. Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša, kumpasen Jelena Panfilova lunašti 1990-luvun lopušša.

– Mie en šuunnitellun enši vuorošša musejuo täh taloh. Halusin vain oštua vanhan talon Petroskoin läheltä paikašta, kunne piäšöy autolla kuin kešällä, niin ni talvella, hiän kertou.

Naini rupesi korjuamah vähitellen taluoh ta šamalla tutkimah šen istorijua.

– Talon tarkkua ikyä ei enyä tiijetä. Arvautellah, jotta še on rakennettu1870-luvulla. Talon enšimmäini omistaja oli Fomojev, kumpani šiirty Petroskoih nykysen Karhumäjen piirin Foimoguban kyläštä 1850-luvulla. 

Kolmekertasen talon pinta-ala on noin 280 nelijömetrie. Korjauštyöt männäh hitahašti, šentäh kun niitä on äijän.

– Oššin puolekši hajonnuon talon. Še oli ilman kattuo. Ennein myöntie talo šeiso tyhjänä muutoman vuuvven. Kylän eläjät purettih vähitellen šen šeinie ta otettih hiršie polttopuukši. Talošša ei ollun yhtänä ikkunalasie eikä ovie.

Nyt enšimmäini kerroš on kunnoššettu ta alin hiršikerta on uuvvissettu. On rakennettu aita ta kuisti, mistä piäšöy šiämeh. 

– Entistäjät käytih kaččomašša meijän rakentama kuistin. Hyö šanottih, jotta luatima kaikki oikein. 

Talo on istorijallini šuojeluobjekti ta kuuluu valtijon šuojelomien kulttuuriperinnön objektien Karjalan tašavallan keškukšen luvetteloh. Lajin mukah talon omistajan pitäy šäilyttyä vanhan talon tyylie ta muotuo.

– Lakienluajinnašša ei ennätetä raha-avuššušta istorijallisen šuojeluobjektin omistajalla. Jelena Panfilova on peruštan ei-kaupallisen järještön. Še voipi ošallistuo projektikilpailuh ta šuaha raha-avuššukšen, Karjalan tašavallan keškukšešša on kerrottu.

Talon enšimmäini omistaja oli Fomojev, kumpani šiirty Petroskoih nykysen Karhumäjen piirin Foimoguban kyläštä 1850-luvulla.
Jelena Panfilova

Kerran Jelena Panfilova oli issuttamašša kukkie talon pihalla ta löysi hopiesen kopeikan vuuvvelta 1842. 

– Miula äkkie šynty ajatuš peruštua tänne musejo. Šuunnittelin kaupan talon enšimmäiseh kerrokšeh. Korjasima tilat ta šilloin huomasima puupalkkih kynällä luajittuja muistihpanoja, kumpasih on kirjutettu ihmisien nimet ta velkasummat.

Arhiivašta talon emäntä löysi šanomalehtiartikkelin vuuvvelta 1870, kumpani kerto enšimmäisen kaupan avajaisista Zaozerješša. Jelena Panfilova uškou, jotta tämä kauppa toimi juuri hänen oštamašša taloššah.

– Kaupan nimi oli Kultani puro. Miun musejon nimi on šamanmoini. 

Musejo kaipasi esinehie ta Panfilova keräsi niitä kaikkielta Venäjältä. 

Nyt kokomukšešša on työkaluja, kotitaloušvälinehie, ašteita, kaluštuo ta muuta vanhan ajan tavarua. Musejon peruštaja jatkau vanhojen esinehien keryämistä.

Korjasima tilat ta šilloin huomasima puupalkkih kynällä luajittuja muistihpanoja, kumpasih on kirjutettu ihmisien nimet ta velkasummat.
Jelena Panfilova

Enšimmäiset vierahat otettih musejošša vaštah vuotena 2015. 

– Tavallisešti musejošša käyväh ne ihmiset, kumpaset ikävöijäh männeisyttä. Musejokokomukšešša on šemmosie esinehie, kumpasie hyö on voitu nähä omašša lapšuošša, esimerkiksi, ämmöläššä.

Esinehie šuau koškie käsin. Ekskursijon lisäkši turistiloilla järješšetäh työpajoja. 

Jelena Panfilova meinuau korjata talon toisen kerrokšen. Šielä on näyttelytilat, missä turistit tutuššutah kauppiehan perehen elämäh.

Musejošša on pieni kioski, mistä voipi oštua nahkakukkaroja, puutyökaluja, tilkkukukloja ta muita muistoesinehie. 

– Myö valmissamma niitä iče. Kučun tänne käsityömuasterija, ket valmissetah muistoesinehie 1800-luvun lopun tyylissä. Miula on meinauš punuo korija pajunokšista. Olen oštan 500 pajuntaimenta. Issutan ne enši oraškuušša mua-alalla, kumpani on taluoni vaštapiätä. Enši šyykšyllä kison pajunokšat.

Jelena Panfilova tunnuštau, jotta vanhan talon huolto on vaikieta työtä. Kaččomatta šiih hiän jatkau varmana korjauštöitä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль