Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Ilona Veikkolainen
22.05.2023
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu

Prääsän piirin Kintahankylässä matkailuprojektia toteuttava Svetlana Hrebtova perustaa kesäkuussa mehiläistarhan yhdessä puolisonsa Sergein kanssa.

— Aloitamme mehiläistarhauksen kahdellakymmenellä mehiläispesällä. Tulevaisuudessa lisäämme pesämäärää 27 pesään, Hrebtova kertoo.

Hrebtovit kehittävät mehiläishoitoa Agro Startup -tukiohjelman avulla. 

— Haimme apurahaa mehiläistarhaukseen Karjalan maatalousministeriöltä. Mehiläistarhaus vaatii paljon tarvikkeita ja hankimme ne kaikki apurahoilla, Hrebtova sanoo.

Hrebtovit ostavat mehiläisiä Eino ja Jelena Jauhoselta, jotka harjoittavat mehiläistarhausta Äänisenrannan piirissä. 

— Käymme nyt heidän järjestämällään mehiläishoitokurssilla.

Peruskurssilla Eino ja Jelena Jauhonen kertovat aloittelijoille mehiläishoitomenetelmistä pohjoisissa olosuhteissa. Koulutus kestää syykuuhun asti.

— Jauhoset ovat harjoittaneet mehiläistarhausta vuodesta 2017 ja heidän kokemuksensa on hyödyllistä meille. Aluksi hoidamme mehiläispesiä Jauhosten ohjauksessa. Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa, Hrebtova sanoo.

Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Aloittelija Svetlana Hrebtova toivoo hyvää hunajasatoa.

— Tänä vuonna toivomme saavamme noin 19 kiloa hunajaa jokaisesta pesästä. Uskomme, että tulevaisuudessa saamme enemmän hunajaa.

Hrebtovit rakentavat mehiläistarhan Kintahankylän laidalle. Kun pesiä ei häiritä, mehiläiset eivät etsi ympäristöstään pistettävää.

— Olemme saaneet luvan mehiläistarhan perustamiseen kylän alueelle. Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista. 

Mehiläispesät pysyvät samassa paikassa ympäri mehiläiskauden. Mehiläistarhan ympärillä on peltoja ja metsää. Svetlana Hrebtova ei istuta mesikasveja, koska niitä riittää ympäristössä.

— Kokeneet mehiläishoitajat auttoivat meitä valitsemaan sopivan paikan. Sadonkorjuun jälkeen alamme valmistautua talvikauteen.

Hrebtova ei palkkaa kausityöntekijöitä.

— Voimme tehdä kaikki työt itse. Meillä on kaksi lasta, jotka auttavat meitä hoitamaan mehiläisiä.

Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Idea mehiläistarhan perustamisesta syntyi monta vuotta sitten.

— Kintahankylä-matkailuprojekti on toteutunut vuodesta 2018 lähtien. Turisteille järjestetään kierroksia ja työpajoja. Heille on avattu muistoesineiden kioski, josta voi ostaa karjalaisten käsityöläisten tuotteita. Niiden lisäksi myynnissä on myös karjalaista hunajaa, jota ostamme säännöllisesti paikallisilta mehiläishoitajilta. Huomasimme, että karjalaisen hunajan kysyntä on korkealla tasolla, ja päätimme rakentaa oman mehiläistarhamme Kintahankylään, Svetlana Hrebtova kertoo.

Sergei Hrebtovilla on aiempaa kokemusta mehiläishoidosta. Monta vuotta sitten hänen vanhemmillaan oli mehiläistarha. 

— Joskus mehiläishoitajilla on menekkiongelmia. Toivomme, että vältämme niitä, koska matkailijat käyvät kylässä melkein joka päivä.

Mehiläistarhauksen lisäksi Hrebtova haluaa harrastaa siipikarjan hoitoa. Hän ostaa muutaman kanan. Hänen suunnitelmissaan on hankkia myös lehmä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Karjalan Sanomat
Moderniin kouluun innoissaan oppimaan
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Karjalan Sanomat
Karjalan talous vähitellen toipumassa
Talouskehityksen ennakkoarvion mukaan talous kasvaa lähivuosina 1–2 prosenttia vuosittain. Nopeamman kasvun esteenä ovat länsimaiden talouspakotteet.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль