Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin

Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin

Julia Veselova
03.03.2023
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin. Kuva: Sambukin perhealbumista
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin. Kuva: Sambukin perhealbumista

Videopelit voivat joskus olla erittäin hyödyllisiä tosielämässä. Näin kiinnostus Cyberpunk 2077-toimintaroolipeliin vei petroskoilaisen koululaisen tutkimusalalle. Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin.

— Pelasin Cyber Punk 2077-peliä. Pelin maailmassa ihmiset tehostavat kehoaan kyberneettisillä osilla. Minulle aihe on kiinnostava ja olen sitä mieltä, että siitä voi olla hyötyä tosielämässämme, Sambuk kertoo.

Sambuk esitteli keksintöään Petroskoin tulevaisuus -konferenssissa ja voitti sen ATK-sarjassa.

Koululainen on varma, että tulevaisuudessa proteesit tai implantit mahtuvat nuppineulan päähän, ja niiden käyttö yleistyy.

Hankkeen kehityskentäksi tuli Sampo-teknopuisto, jossa Sambuk on käynyt syyskuusta 2019.

— Aluksi tutkimme Arduinomikrokontrollerijärjestelmän toimintaa. Opimme käyttämään antureja. Sitten tarkoituksena oli tehdä sen pohjalla projekti, ja Vladislav halusi tehdä proteesin, Sampoteknopuiston opettaja Denis Valah sanoo.

Cyber Punk 2077-pelin maailmassa ihmiset tehostavat kehoaan kyberneettisillä osilla. Olen sitä mieltä, että siitä voi olla hyötyä tosielämässämme.
Vladislav Sambuk, petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen

Sambuk itse keksi, suunnitteli, kokosi ja koodasi bionisen käsiproteesin.

— Sambuk onnistui kehittämään käsiproteesin, jonka sormet liikkuvat. Hän myös laski, kuinka paljon tällainen proteesi voisi maksaa markkinoilla. Hän toteutti hankkeen tarkoituksen eli hän teki käytännöllisen ja toimivan keksinnön, konferenssin järjestäjä Aleksandra Gromova kertoo.

Tutkimuksen aikana Sambuk analysoi markkinoilla olevia käsiproteeseja ja myös tutki biomekaniikkaa ja anatomiaa koskevaa kirjallisuutta.

— Myologiaan liittyvän kirjallisuuden lukeminen näytti ehkä vaikeimmalta. Myologia on anatomian haara, joka on vastuussa lihaskudosten tutkimuksesta. Minun oli myös vaikea ohjelmoida ja etsiä ohjelmointivirheitä koodista,Sambuk kertoo.

Myologiaan liittyvän kirjallisuuden lukeminen näytti ehkä vaikeimmalta. Myologia on anatomian haara, joka on vastuussa lihaskudosten tutkimuksesta.
Vladislav Sambuk, petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen

Hankkeen valmistumiseen meni puolitoista vuotta, mutta parhaillaan proteesi on kehitysvaiheessa ja vaatii lisää kehitystyötä.

— Hankkeen toteuttamiseen meni 2 600 ruplaa. Vaikeudet liittyvät anturilta saatavien arvojen käsittelyyn sekä implantin mallintamiseen, Valah kertoo.

Sambuk aikoo edelleen kehittää keksintöä ja parantaa sen teknisiä ominaisuuksia.

— Haluan valmistaa proteesin useita eri materiaaleista tehtyjä runkovaihtoehtoja ja valita sitten parhaan. Aion myös testata proteesin muita elektronisia komponentteja, Sambuk sanoo.

Oppilaan mukaan hankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi vain teknopuiston nykyaikaisten laitteiden ja pätevien opettajien ansiosta.

— Ystävät kertoivat minulle teknopuistosta. Kun tulin siihen, ymmärsin, että sellaisessa ympäristössä on helppo kehittyä tutkimusalalla. Teknopuistossa saan myös tietää erilaisista kilpailuista, joihin osallistun aina mielelläni.

Teknopuisto auttaa lisäämään oppilaiden kiinnostusta tietojenkäsittelyyn, kemiaan, fysiikkaan ja biologiaan.

— Teknopuisto auttaa koululaisia valitsemaan heidän urapolkunsa ja saamaan tarvittavia taitoja. Oppilaat ymmärtävät, mille alalle he haluavat omistaa elämänsä. Esimerkiksi olen tehnyt oppilaiden kanssa monia robotiikkaan liittyviä projekteja, Valah kertoo.

Konferenssi kiinnosti noin 200 oppilasta

Tänä vuonna Petroskoin tulevaisuus -konferenssiin osallistui 198 oppilasta. Heidän joukossaan oli 8.—11. -luokkalaisia. Voittajiksi tuli 65 koululaista.

Oppilaat kaupungin 28 koulusta ja Petroskoin presidentin kadettiopistosta esittelivät hankkeita, jotka koskivat muun muassa taloutta, fi lologiaa, biologiaa ja automaattista tietojenkäsittelyä. Tuomarikunnassa oli 100 eri aloja edustavaa asiantuntijaa.

Yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk oli varma, että hänestä tulee konferenssin voittaja.

— Vaikka kaikki muut osallistujat olivat kokeneita ja osaavia, tiesin, että hankkeeni on tehty hyvin korkealla tasolla, Sambuk sanoo.

Sambukia harmitti, ettei voitto konferenssissa anna hänelle mitään etuja yliopistohaussa.

— Haluan opiskella IT-alalla. Olen nyt valitsemassa yliopistoa ja valmistautumassa ylioppilaskokeisiin, Sambuk kertoo.




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль