Karjalan äänitearkisto uuteen loistoon

Karjalan äänitearkisto uuteen loistoon

Margarita Pehkonen
31.03.2023
Karjalassa jatkuu Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkiston digitalisointi. Suunnitelmien mukaan digitalisoitu arkisto löytyy VepKar-korpuksen pohjalla perustetulta sivustolta.
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkiston digitalisointi jatkuu. Tähän saakka on digitalisoitu noin 40 prosenttia kokoelmasta. Kuva: Karjalan Sanomat
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkiston digitalisointi jatkuu. Tähän saakka on digitalisoitu noin 40 prosenttia kokoelmasta. Kuva: Karjalan Sanomat

— Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkisto kuuluu käsinkirjoitettuja tekstejä ja kansanrunouden näytteitä, instituutin varajohtaja Svetlana Jalovitsyna kertoo.

Äänitearkiston kokoelman tallenteita on kerätty eri puolilla Karjalaa ja sen ulkopuolella yli sata vuotta. Parhaillaan äänitearkiston äänitteiden yhteiskesto on yli 5 000 tuntia. Vuosittain arkistoon lisätään uusia tallennuksia.

— Kokoelman erikoisuus on sen monikielisyys. Äänitearkistossa on tallenteita karjalan kielen kaikilla murteilla sekä vepsän, inkeriläisten, inkeroisen ja saamen kielellä, Jalovitsyna sanoo.

Kokoelman erikoisuus on sen monikielisyys. Äänitearkistossa on tallenteita karjalan kielen kaikilla murteilla sekä vepsän, inkeroisen, ja saamen kielellä.
Svetlana Jalovitsyna, Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin varajohtaja

Asiantuntijoiden lisäksi äänitearkiston materiaalit kiinnostavat kansanperinteistä kiinnostuneita. Lisäksi arkiston aineistoa voi käyttää koulutusprosessissa. Vuosia sitten äänitearkisto sai verkkosivun, josta löytyy osa äänitteistä.Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkijat haluavat uudistaa verkkosivun ja helpottaa äänitteiden etsintää.

— Uusi verkkosivu voi pohjautua karjalan ja vepsän kielen Vep-Kar-korpukseen. Nyt korpus toimii kielen tutkijoiden apuvälineenä. Haluamme muokata sen hakujärjestelmää niin, että materiaaleja voisivat löytää kaikki halukkaat, Jalovitsyna kertoo.

Suunnitelmien mukaan uudistettuun arkistoon lisätään linkkejä kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin muihin materiaaleihin.

Aineisto pitää digitalisoida ja venäjäntää laadukkaasti. Sen pitäisi olla kaikkien saatavilla
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Nyt Karjalassa jatkuu äänitearkiston digitalisointi. Digitalosointihankkeen kehittämistä käsiteltiin viime viikolla pidetyssä Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa.

— Äänitearkiston digitalisointi on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, Jalovitsyna painottaa. Asiantuntijoiden mukaan äänitteet pitää digitalisoida siitä syystä, että osa äänitteistä oli tallennettu ääninauhaan. Vanha ääninauha on liian huonolaatuinen.

— Tähän mennessä olemme digitalisoineet noin 40 prosenttia äänitearkistosta. On digitalisoitava vielä 3 700 kasettia, tutkija kertoo.

Jalovitsynan mukaan digitalisoinnin lisäksi tarpeen on äänitteiden tekstitys.

— Tämä on pitkäaikainen ja kiireellinen työ. Tarvitsemme karjalan ja vepsän kielten osaajia ja tekniikkaa. Nauhurit, jotka voisivat toistaa nauhaan tallennettuja äänitteitä, menevät rikki. Meidän täytyy joko korjata ne tai ostaa uudet laitteet, Jalovitsyna korostaa.

Digitalisointihanke vaatii rahoitusta. Karjalan kansallisuusja aluepolitiikan ministerin Sergei Kiseljovin mielestä rahoituskysymykset voisi ratkaista yhteistyössä ei-kaupallisten järjestöjen kanssa.

— Joku ei-kaupallinen järjestö voisi laatia hankeidean ja hakea apurahaa hankeideoiden toteuttamista tukevilta säätiöltä. Digitalisoinnissa voisivat auttaa opiskelijat. Tässä tapauksessa äänitearkiston digitalisointi etenisi nopeammin, ministeri ehdottaa.

Karjalan päämies Artur Parfentšikov on toista mieltä. Hänen mukaansa digitalisointihanketta pitää tukea valtion tasolla. 

— Se ei toteudu vuodessa, mutta kolmessa — viidessä vuodessa se onnistuu, Parfentšikov sanoo.

— Aineisto pitää digitalisoida ja venäjäntää laadukkaasti. Sen pitäisi olla kaikkien saatavilla, päämies korostaa.


Kulttuuriperinnön säilyttäminen: Karjalaan toivotaan omaa lakia

Vuosi 2022 oli julistettu Venäjän kansojen kulttuuriperinnön vuodeksi. Viime vuonna hyväksyttiin laki Venäjän kulttuuriperinnöstä.

— Tämän lain tehtävä on säilyttää kulttuurien ja kielten moninaisuutta, kerrotaan dokumentissa. 

Osa Venäjän alueista on hyväksynyt paikallisen lain kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Sellaista lakia toivotaan myös Karjalaan.

— Olen varma, että meidän täytyy hyväksyä paikallinen laki, Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston jäsen Zinaida Strogalštšikova sanoi viime viikolla pidetyssä neuvoston istunnossa.

Lain tarvetta selvitetään.

— Pyydän analysoimaan jo olemassa olevia lakeja. Kysymys pitää ratkaista tänä vuonna, Karjalan päämies Artur Parfentšikov korostaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль