Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria

Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria

Ilona Veikkolainen
20.03.2023
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Opetustunnit sopivat sekä kieltä vähemmän että hyvin osaaville oppilaille. 6+ Kuva: Oma tulehmo -kansalaisjärjestön VKontakte-sivu
Opetustunnit sopivat sekä kieltä vähemmän että hyvin osaaville oppilaille. 6+ Kuva: Oma tulehmo -kansalaisjärjestön VKontakte-sivu

Amatöörinäyttelijöistä koostuva kiertueteatteri aloittaa toimintansa Veskelyksessä. Kesällä nukketeatterin ohjelmistoon kuuluu kolme esitystä. Karjalankieliset esitykset nähdään kylän etnokulttuurikeskuksessa, päiväkodissa ja koulussa. Sitten näyttelijät alkavat kiertää Karjalan piirejä.

Teatteri aloittaa toimintansa Muaman kieli — karjalan kieli -hankkeen avulla.

— Aluksi teatterin ohjelmisto sisältää lyhyitä satuja lapsille. Niitä esitetään päiväkodissa ja etnokulttuurikeskuksessa, johon kutsutaan myös koululaisia. Sitten lisäämme ohjelmistoon nukkenäytelmiä aikuisille, Veskelyksen Oma tulehmo -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Irina Pogrebovskaja sanoo.

Nukketeatteriin hankitaan nukkeja. Niiden määrä riippuu hinnasta.

— Nukkejen hankintaan on myönnetty 18 000 ruplaa. Markkinoilla on erihintaisia nukkeja. Hinta vaihtelee 700 ruplasta 5 000 ruplaan. Tutkimme markkinoita. Haluamme hankkia teatteriin erilaisia nukkeja. Käytämme toisia nukkeja lasten saduissa ja toisia aikuisten esityksissä. Veskelyksessä asuva käsityöläinen valmistaa sermin teatterille, puheenjohtaja kertoo.

Nukketeatterin näyttelijät alkavat harjoitella esityksiä huhtikuussa. Sitä ennen he kääntävät esitykset karjalaksi.

— Hankkeen avulla järjestetään karjalankielen kurssi. Kurssilaiset kääntävät esityksiä. Nukketeatteri on kerho, jossa jokainen Veskelyksen asukas voi käydä, Pogrebovskaja sanoo.

Nukketeatteri kutsuu myös lapsia osallistumaan satuesityksiin.

Aluksi teatterin ohjelmisto sisältää lyhyitä satuja lapsille. Niitä esitetään päiväkodissa ja etnokulttuurikeskuksessa.
Irina Pogrebovskaja, Veskelyksen Oma tulehmo -kansalaisjärjestön puheenjohtaja

Viisitoista ihmistä käy hankkeen kieli-kurssilla.

— Suurin osa kurssilaisista on opiskellut karjalan kieltä monta vuotta peräkkäin. Habarovskista Veskelykseen muuttanut nuori nainen opiskelee karjalaa toista vuotta. Hän on ahkera oppilas ja osaa lukea karjalankielisiä tekstejä hyvin, Pogrebovskaja kertoo.

Hänen mukaansa kiinnostus karjalan kieltä kohtaan on kasvanut viime vuosina. Kurssilaisten joukossa on pariskunta, jossa vaimo on karjalainen ja mies ukrainalainen.

— Kielikurssilla opetetaan karjalaista kulttuuria ja paikallisten asukkaiden äidinkieltä. Kurssi kiinnostaa myös päiväkodin työntekijöitä ja lauluyhtyeen jäseniä.

Karjalan kielen kurssi kestää kolme kuukautta. Opettajana toimii koulunopettaja Oksana Serebrjannikova. Opetustunnit järjestetään kerran viikossa. Ne kestävät kolmisen tuntia.

Karjalan kielen kursseja on järjestetty Veskelyksen asukkaille säännöllisesti vuodesta 2015 alkaen. Tämänvuotisilla opetustunneilla käsitellään uusia aiheita. Opetustunnit sopivat sekä kieltä vähemmän että hyvin osaaville oppilaille.

Veskelykseen lisää katukylttejä

Viime vuonna Veskelykseen asennettiin 103 kaksikielistä katukylttiä Järven randu –hankkeen avulla.

Oma tulehmo -järjestön puheenjohtajan ja hankkeen johtajan Irina Pogrebovskajan mukaan kyltit asennettiin kaduille, joilla asuu enimmäkseen vakituisia asukkaita. Kaduilla on sekä omakotitaloja että kerrostaloja.

— Mökkiläiset asuvat Veskelyksessä huhtikuusta lokakuun loppuun asti. Hekin haluavat kaksikielisiä kylttejä taloihinsa. Meidän pitää valmistaa noin kolmekymmentä kylttiä lisää. Valmistamme ne uuden hankkeen avulla, Pogrebovskaja sanoo.

Kaksikielisten katukylttien asentamisen lisäksi hanke auttoi asentamaan Veskelyksen keskustaan Laulu-pellon viereen opastaulun, joka kertoo maalaiskunnan historiasta ja nähtävyyksistä.

Pogrebovskajan mukaan paikalliset asukkaat ovat tyytyväisiä muutoksiin, jotka tapahtuvat Veskelyksessä.

— Taajaman aluetta on kunnostettu vähitellen. Hiljattain asukkaiden tapaamisessa keskusteltiin uusista aloitteista alueen parantamiseksi. Ihmiset äänestivät asfalttipäällysteen puolesta Laulu-pellon lavan eteen ja parkkipaikan puolesta pellon lähelle, Pogrebovskaja sanoo.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль