Huhtikuun Kipinä: kevätnumero on valmis luettavaksi
Kipinän juhlatempaus: lastenlehti on järjestänyt videokilpailun
Keväz’ tuli: "Kipinän" vepsӓnkeline nomer läksi eloho
“Kipinä” kevätty ennustau
Kipinän uusi elämänvaihe: lastenlehden juhlavuosi on alkanut
Juhlatyöpaja: Kičči-kočči-lastenkerho valmistautuu uuteenvuoteen
Kielitunti: nuoret muusikot oppivat karjalaa Kipinän kanssa
Kipinä valmistautuu Uuteh vuoteh ta peluau Memoh
Vieljärveläzet opastujat piirustettih komiksoi yhtes ”Kipinänke”
Lokakuun Kipinä: luetan suomeksi ja opitaan kieltä
Sait radab beta-testamižen režimas
Lauk
UZIŠTOD
Kipinä
Huhtikuun Kipinä: kevätnumero on valmis luettavaksi
Kipinä
Rahvahiden sebruden kodi jatktab ičeze tundištoituzurokoid Karjalan polhe
Kipinä
Meliorativnoin lapset kilbaltihes kielineros
Kipinä
“Kipinä”-kulehtesen radnikad starinoičiba lapsile “Kalevalas”
Kipinä
Kipinän juhlatempaus: lastenlehti on järjestänyt videokilpailun
Kipinä
Keväz’ tuli: "Kipinän" vepsӓnkeline nomer läksi eloho
Kipinä
Kipinän talvinumero: luetaan ja tutustutaan uuteen numeroon
Kipinä
Kipinän uusi elämänvaihe: lastenlehden juhlavuosi on alkanut
Kipinä
Lahjoiče ičeleiž praznikališt “Kipinäd”!
Kipinä
Juhlatyöpaja: Kičči-kočči-lastenkerho valmistautuu uuteenvuoteen
Kipinä
Kipinä valmistautuu Uuteh vuoteh ta peluau Memoh
Kipinä
Vieljärveläzet opastujat piirustettih komiksoi yhtes ”Kipinänke”
Kipinä
Lokakuun Kipinä: luetan suomeksi ja opitaan kieltä
Kipinä
Kalaloma: Kipinä-lehti ilmoitti kilpailun tulokset
Kipinä
Heinäkuun Kipinä: harjoitellaan suomea kesälomalla
Kipinä
”Periodikas” läksi eloho uz’ “Kipinän” nomer vepsän kelel
KIRJUTESED
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Meččyelätit da kodižiivatat karjalazien elokses
Ennevahnazis aijois žiivatat ainos ollah ristikanzan rinnal. Muinazet rahvas mečästämizen da kalastamizen vuoh elätettih omua piädy. Meččyelättilöi yh...
Kipinäštä šyttyy tuli
Tänä vuotena “Kipina” täyttäy 40 vuotta. Pakasima piätoimittajan Jana Filimonkovan kera kuvalehen erikoisukšista, tehtävistä ta tulovaisuošta....
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Harraššuš
Irina Nikitinan starinašta šuat tietyä, mimmoni mukava harraššuš ilmešty vilkkahalla kiššanpennulla.
Kui rodivui folklouru?
Ven’al vuvves 2022 ruvettih pidämäh Yhtehisty folklouran päiviä.
Viisaš varis
Törmäni Aino, meijän heimolaini ta nuapuri, kerto iltua istuos’s’a näitä juttuja.
Poika, kumpani šuatto
Art’om Popov on 12-vuotini poika Koštamukšešta. Hiän jo kolmatta vuotta opaštuu karjalan kieltä kurššiloilla. Täh harraššukšeh prihua toteutti hänen M...
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile....
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan ...
Karjalaisen oravakoiran temppuja
Koiranpentu Kettu ilmešty meijän pereheššä viime vuuvven pimiekuušša. Oravakoira on oikein vikkelä ta tottelomatoin, iloni ts älykäš, rohkie ta viekaš...
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Pertine (rahvahan sarn nügüdläižes tegemižes)
Kerdan kahtes vodes Kalag’-küläs tehtas “Vepsläine sarn” -festival’, miččel lapsed ozutaba erazvuiččid sarnoid kodikelel. Muloi festivalil oli ozutadu...
Orava ta Jänis
Kanšankirjailijan Juakko Rugojevin starina on omissettu elukkojen yštävyöllä.
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Runosuarn: Runomuailmu kuččuu lapsii
Ennevahnas karjalazet rahvas pajatettih karjalazii pitkii runoloi pruazniekoin aigua, svud’bois, mečäs da kalas olles. Nengomii mieldykiinittäjii runo...
Vastusenpidäi da hüvätabaine
Suren voinan Vägestusen jubileivoden kahtel openikal Šoutjärvespäi sündui taht starinoita heiden školan pämehes, kudamb radoi jügedoil voinan vozil. N...
Seppy da suari
Tämän karjalazen suarnan kirjutti mustoh folkloristu Viktor Jevsejev Anuksen piirin Vahjärven kylän eläjäs Mihail Česnokovas vuvvennu 1936.
Mieš valokuvakonehen kera
Ei šattumalta šanotah, jotta valokuva on meijän elämän tovissuš.
Runomuailmu kuččuu
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä. Ennevahnallizii karjalazii pitkii runoloi pajatetti...
Jänišan pert’
Mikš jänišad eläba penshan al? Necen polhe starinoičeb marilaine sarn. Sil om ühtejitte süžet “Jäniš da reboi” -venälaižen sarnanke, no om toine varas...
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntego...
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaik...
Runomuailmu kuččuu lapsii
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä.
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Tiijättögo työ, mibo on tuohi?
Ammuzes aijas rahvas piettih tuohtu putillizennu materjualannu da käytettih erilazien pättävien veššilöin luadimizes. Karjalazet käytettih tuohi-sanua...
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
meiden polhe
