Vepsläižed kezapraznikad Änižröunas zavodihe ”Kalarandaspäi”

Vepsläižed kezapraznikad Änižröunas zavodihe ”Kalarandaspäi”

18.06.2022
Praznik täl vodel mäni Kalages jo nelländen kerdan. Ozatelmaha kalagelaižid praznikanke tuliba ristitud susedkülišpäi, Petroskoišpäi da Piterin agjaspäi.
Lopihe przanikaline koncert Šoutjärven horan ezitusel. Kuva: Alina Kartinen
Lopihe przanikaline koncert Šoutjärven horan ezitusel. Kuva: Alina Kartinen

”Kalarand” zavodihe vepsläižes etnoparkas oficialižiš paginoišpäi, praznikan avaidusel oli Äniženröunan Administracian pämez’ Grigorii Nikolajevič Šemet, Kalagen elotahon pämehen azjoiden tegii Mihail Aleksandrovič Pol’akov da mugažo Karjalan rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan pämez’ Sergei Viktorovič Kisel’ov, kudamb sanui äi kitändsanoid  niile, ken sädi necen praznikan, ken kaičeb rahvahan tradicijoid da kel’t kodimal. Mugažo hän jonošti, miše valdmehed edemba-ki abutaškandeba  vepsän rahvahale sen kul’turan kaičendas, no päiniciativ lähteb iče rahvahalpäi, ristituiden tahtospäi rippub vepsän kelen da kul’turan tulii aig. 

”Kalarand”-praznikal ezini sijaline ”Pihläine”-ansambl’, Šoutjärven rahvahan hor, tuliba ”Čičiliušku”-, ”Karjala”- kollektivad Petroskoišpäi da Piterin agjan Majaggärven ansambl’ ”Varasta”. 

- Saimoiš pit’kha tännä. Necil praznikal ezinem ezmäižel kerdal, hot’ meil om äi tutabid pohjoižvepsläižiden keskes. Meile om mel’he praznik, sanub ansambl’an ühtnik Anna Vasiljeva. 

- Necil randal mäni meiden laps’aig. Siloi lapsid küläs eli äi. Kerazimoiš necile pallištole vändmaha. Kül’bimoiš Änižes. Tatanke soudim venehes. Nügüd’ tägä mäneb ”Kalarand”-praznik. Surel tahtol tuleskelen tänna, tägä eläba minun muštlotused laps’aigas, sanub praznikan adiv Nadežda Maksimova. 

Om sel’ged, miše ei muite küläs mogoižen nimenke sündui kalatesele omištadud praznik.  Kalatez kaiken om olnu pohjoižvepsläižiden päradon. Sikš ”Kalarandal” ei vaiše pajoiš, teatrozutelusiš da erazvuiččiš mastar’-klassoiš om ”kalatez”-tem, no przanikan päsöm-ki om lem’, miččel adivoičetadihe kaikid tahtnikoid. 



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Matkailu: Moskova, Pietari ja Sotši ovat suosittuja junamatkustajien keskuudessa
Lisäksi venäläiset matkustavat halukkaasti Nižni Novgorodiin, Kazaniin, Anapaan sekä Jekaterinburgiin.
Karjalan Sanomat
Kaupunginpäivä: Juhla omistetaan Pietari Suurelle
Pietarin tanssiaiset, Punaiset purjeet Onegon yllä, muotishow, konsertti ja paljon muuta odottavat kaupunkilaisia ja kaupungin vieraita 25. kesäkuuta.
Karjalan Sanomat
Yksityistamisohjelma: Muutokset tuovat budjettiin lisää rahaa
Yksityistettävän kiinteistön listalle halutaan lisätä 12 uutta valtion kohdetta.
Karjalan Sanomat
Koronaviruksen tilastoja ei enää julkaista Karjalassa
Karjalassa koronatartuntojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi koronarajoituksia poistettiin.
Karjalan Sanomat
Talvitriathlonin KareliaTri-2022 -festivaali kokoaa yhteen noin tuhat osallistujaa
Urheilukilpailut koostuvat uinnista, pyöräilystä ja juoksusta. Festarille osallistuvat myös lapset.
Oma Mua
Sergei Kisel’ov: Kanšallisprojektien kannatukšen varat kašvetah
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto vietettih 23. kešäkuuta.
Karjalan Sanomat
Kotimaanmatkailu: Karjalalle myönnetään yli 80 miljoonaa ruplaa glamping-kohteiden rakentamiseen
Liittovaltion budjetista myönnetään yhteensä yli puoli miljardia ruplaa tasavallalle matkailu-alan kehittämiseen.
Karjalan Sanomat
Budjettimuutokset: Lisärahoitusta myös tienkorjaukseen
Karjalan päämiehen aloitteesta tierahaston menot kasvavat lähes 600 miljoonaa ruplaa.
Karjalan Sanomat
Karjalassa tutkintaan yli 2 000 hehtaaria metsää viime vuoden metsäpalojen jälkeen
Metsien hakkuumäärä määritellään tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi asiantuntijat selvittävät, kuinka paljon metsää täytyy myös istuttaa piireihin, joissa oli metsätulipaloja.
Oma Media
В Петрозаводске прошёл круглый стол «Использование вепсского языка в современном пространстве»
В Петрозаводске в Доме дружбы народов Карелии прошёл семинар «Использование вепсского языка в современном пространстве», в котором приняли участие языковые активисты, ученые, учителя и преподаватели.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana