Vepsän eposan henged pagižeškanziba franciaks

Vepsän eposan henged pagižeškanziba franciaks

27.10.2021
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Gijöm Žiberen uništuz – vepsläižen eposan kändmine – tuli eloho. 12+  Kuva Gijöm Žiberen arhivaspäi
Gijöm Žiberen uništuz – vepsläižen eposan kändmine – tuli eloho. 12+ Kuva Gijöm Žiberen arhivaspäi

”Virantanaz”-vepsläižen eposan Nina Zaiceva kirjuti vodel 2012. Nügüd’ se om kätud jo nelläha – estin, suomen, venän da francian – kel’he. Francian kelel sen nimi om ”Kondjan pajo”. Gijöm navedib poemoid da eposoid, opetes suomen kel’t hän lugi Kalevalad, sid’ tedišti ”Virantanaz”-eposas-ki.

— Eposoiš hüvib nägub rahvahan kul’tur da kel’. ”Virantanaz”-eposas om erasid mugoižid frazeologizmoid i kuvitelusid, miččid om jüged käta. Kaiken aigan, konz minai oli küzundoid, Nina Zaiceva abuteli minei, andli sihe vastusid. ”Virantanaz”-eposas rifman vajehtuz om lujas tärged. Kut sanub iče Nina Zaiceva, se sirdäb süžetad i tegeb eposad erilaižeks. Minai oli taht kaita necidä erigoičust, sanui Gijöm Žiber.

Abuti Gijömale kändmiženke hänen sebranik, kirjutai, runoilii, francijan, latinan i amuižgrekan kelen opendai Pjer Prezüme (Pierre Presumey).

— Paksus sanutas, miše runoiden kändmine om kaikid jügedamb. Se ei ole ani tozi. Miše sinä voižid ”mujada” tektsad, sinei tariž pordoks unohtada ”lähtkes”, miše toine kel’ vastaiži sidä ilomelel. Möhemba pördatoi sihe tagaze. Kändmine om matk. Meiden matk oli čoma da ”hüvämaguine”, siks ku Nina Zaiceval om südäimeline runo. Miše kaita tekstan ”väged”, valičim 7-,8-,10-tavuižid rivid, ližazi Pjer.

Kirjan tiraž om 1000 ekzempl’arad. Kuvid kirjan täht tegi estilaine taidehpirdai Jüri Mildeberg. Pigai Francias pidetas uden kirjan prezentacijoid. 


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Media
Кашляющий робот поможет исследовать коронавирус
Финские ученые разработали робота, который поможет понять, как распространяется COVID-19.
Karjalan Sanomat
Kulnevin komedia pääsee valkokankaalle huomenna
Moskovaan muuttanut ohjaaja tulee Petroskoihin esittelemään elokuvan. Elokuva nähdään Premjer-elokuvateatterissa.
Oma Mua
Karjalan kanšallini kirjašto esitti videoluventoja runonlaulajista
Karjalan tašavallan kanšallini kirjašto valmisti luventojen šarjan “Kalevalan” starinankertojat ta runonlaulajat”.
Karjalan Sanomat
Pohjoismaiden päivät tuovat esiin ekologista muotoilua
Pohjoismaiden festivaali järjestetään Petroskoissa 7.— 26. joulukuuta.
Kodima
Parižas mäni vepsläižen eposan prezentacii
Venäman hengeliž-kul’turižes keskuses männuden nedalin lopus pidetihe ”Venäman literatur” - kirjoiden ezituz, miččel oli ”Virantanaz”-eposan-ki prezentacii.
Karjalan Sanomat
Koronatilanne: Karjalan lastensairaaloille myönnetään lisää rahoitusta
Terveysministeriö arvioi, että koronatartuntojen määrä todennäköisesti kasvaa erityisesti lasten keskuudessa omikronmuunnoksen takia.
Karjalan Sanomat
Karjalaan perustetaan 25 uutta yksityistä maatilaa
Maatilat työllistävät 40 paikallista asukasta. Tarkoitukseen myönnetään 75 miljoonaa ruplaa apurahaa.
Karjalan Sanomat
Video kertoo karjalaisista naisrunonlaulajista
Karjalan kansallinen kirjasto julkaisi Kalevalan runonlaulajat -nimisen videosarjan.  
Karjalan Sanomat
Urheilu: Karhumäen talvilajien urheilijat saivat uudet urheiluvälineet
Nykyään Karhumäen urheilukoulussa opiskelee noin 400 oppilasta, joista 40 nuorta harrastaa talviurheilua.
Karjalan Sanomat
Ammattiopetuskeskus edistää kysytyimpien ammattilaisten koulutusta
Karjalan ammattiopetuskeskuksen toiminta käynnistyy Petroskoin autoliikenneopiston tiloissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana