Jo vuozien aloh Jessoilan školan erähät opastujat jessoilčan Oleg Obnosovan johtol luajitah mul’tfil’moi. Valgei kodine -stuudien opastujat Elina Iljina da Jaroslava Jermolajeva ehoitettih luadimah mul’tfil’mua karjalazien perindöllizeh kriukku- libo gr’uuhu-kižah nähte karjalan kielel. Hyö yhtes Vladislava Varlamovan kel luajittihgi animatsii. Tekstan mul’tfil’mah niškoi kirjutti Elina Pavilainen.
Stuudien ohjuaju Oleg Obnosov kiändyi Baltiekku-suomelazien kielien laitoksen opastajien da opastujien puoleh, ku hyö iänetettäs mul’tfil’mu karjalakse.
Karjalan kielen livvin murdehen opastujat Serafima Funtikova (kolmas vuozikursu), Uljana Gerasimova (teorien da metoudiekan alguopastuksen nelläs vuozikursu) da Danil Zaitsev (teorien da metoudiekan alguopastuksen toine vuozikursu) mielihyväl yhtyttih ruadoh. Opastujien ruaduo piettih silmäl da nevvottih kielen puoles opastajat Tatjana Paškova, Anastasija Afanasjeva da Svetlana Korobeinikova.
Karjalazet ruutat fil’man personuažoih – tyttilöih – niškoi ombeli Oma Mua -lehten toimittai Margarita Kemppainen.
– Mul’tfil’mah niškoi pidäy olla moine tytti, kudaman vuoh olis helpo ozuttua personuažan tundoloi, ku olis kebjei ohjata sidä, ku rungon ozat kiännyttäs da lämmyttäs. Myö kuvaimmo pups-tyttilöi, sendäh oli jygei ohjata niilöi. Ku ruvennemmo vie luadimah mul’tfil’moi tyttilöinke, otammo toizenmoizet tytit. Mul’tfil’man tytit ylen äijäl kiinitetäh kaččojien mieldy, Margarita ombeli ylen hyvät da čomat ruutat. Iänetändiä voibi vie šeikuija, kui voibi ozuttua iänel personuažan mieliala. Tämänmoine ruado oli enzimäine meil dai yliopiston opastujil, i se rodih hyvä, hos kehittiä omii neroloi pidäy iellehgi, sanoi Oleg Obnosov.