Tulimägilöin eri luaduloi terväh suau nähtä Karjalas
Tänäpäi Hirvaksen parkah kävyy ylen äijy rahvastu — paikallistu da tulolastu turistua. Tulimäin igä on läs kolmie miljardua vuottu. Sih niškoi, ku rahvahal olis parembi kaččuo tulimägie, sen alovehele luajitah Girvas-parkua. Täkse päiviä on jo luajittu kävelytiet, kačondukohtat, ubornoit, on azetettu tiedolavvatgi.
Kaččomah tulimägie alalleh kävväh školaniekatgi, ku omin silmin nähtä, mittumii geolougizii muutuksii oli Mual evvevahnas. Ku urokat oldas vie mieldykiinnittävembät, parkan erähäle uvvele kentäle azetetah tiijonandajat art-objektat.
— Myö luajimmo tulimägilöin eri luaduloi — mittumat net voijah olla eri geolougizien kauzien aigah. Objektat roitah interaktiivizet — lapset suajah koskie niilöi, erähih suau kangiekseh, lugie tiedoloi tulimägilöin histouries da kontinentoin liikkehes, saneli projektan investoru Oleg Golovko Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule.
Karjalan tazavallan halličuksen piäministru Andrei Sergejev mainičči, ku tämänmoizien objektoin kunnostamine on tärgei kui piirile mugai tazavallale.
— Girvas-tulimägi on ainavoluaduzii luonnon objektoi Karjalas. Paikallizien vallasolijoin da investoroin tarkoituksennu on luadie käymine sih kohtah mugažakse da turvallizekse, ku geolougizele objektalegi rahvas ei luajittas pillua, sanoi Andrei Sergejev. — Suures turistuvirras tulou äijy probliemua, ezimerkikse, rahvas parkuijah omii mašinoi sinne, kunne ei sua, ainos tulou äijy toppuagi. Sendäh objektan kunnostamine on tärgei. Enzivuoroh tädä kaikkie luajitah paikallizih eläjih niškoi. Minun mieles se on oigei, ku Hirvaksen kyläkunnan eläjät suajah kui ennegi kävvä tulimäile ilmai.
