Pietarin kansainvälinen talousfoorumi: Karjala on solminut 11 sopimusta

Pietarin kansainvälinen talousfoorumi: Karjala on solminut 11 sopimusta

23.06.2025
Yhteistyösopimukset koskevat muun muassa puun- ja kivenjalostusalojen kehitystä. Niiden kokonaisarvo on yli 13 miljardia ruplaa.
Karjalan päämiehen mukaan foorumissa solmitut sopimukset koskevat konkreettisten hankkeiden toteuttamista. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Karjalan päämiehen mukaan foorumissa solmitut sopimukset koskevat konkreettisten hankkeiden toteuttamista. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa Karjala on solminut 11 sopimusta, tiedottaa Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu.

— Olemme työskennelleet foorumissa hedelmällisesti. Olemme solmineet 11 sopimusta, joiden kokonaisarvo on 13,5 miljardia ruplaa, Karjalan päämies Artur Parfentšikov kommentoi lehdistöpalvelulleen.

— Solmitut sopimukset koskevat konkreettisten hankkeiden toteuttamista. Ne fokusoivat Karjalan talouden kasvuun ja tasavallan asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Hankkeiden toteuttaminen alkaa lähiaikoina, Parfentšikov lisäsi.

Yhteistyösopimukset koskevat muun muassa puun- ja kivenjalostusalojen kehitystä.

Esimerkiksi Petroskoihin aiotaan rakentaa tehdas, joka tuottaa aktiivihiiltä. Hiiltä valmistetaan koivupuusta. Rakentamiseen sijoitetaan 300 miljoonaa ruplaa. Uusi tuotantolaitos luo noin 50 uutta työpaikkaa.

— Varovaisimpien arvioiden mukaan tehdas pystyy käsittelemään 120 kuutiometriä koivua vuodessa, päämies kertoo tiedotteessaan.

Lisäksi on allekirjoitettu sopimus tuffin louhinnasta Kontupohjan piirissä.

— Rakennamme Kontupohjaan tehtaan, joka tuottaa tuffituotteita, mineraalivillaa mukaan lukien. Olemme sopineet siitä, lehdistöpalvelu siteeraa Parfentšikovia.

Pietarin kansainvälinen talousfoorumi pidettiin 18.—21. kesäkuuta. Foorumi järjestettiin  28. kerran.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Värikkäät graniitit -kivenjalostusyritys on avannut uuden kivenjalostusosaston
Kivenjalostusosastoon on jo työllistynyt 16 henkilöä. Suunnitelmissa on työllistää vielä 20 työntekijää.
Karjalan Sanomat
Ministeri Alihanov Karjalassa: Teollisuuskehitysrahastoon sijoitetaan 250 miljoonaa ruplaa
Kahden päivän aikana ministeri vieraili tasavallan johtavissa tuotantolaitoksissa ja käsitteli tasavallan johdon kanssa yritysten tukemista.
Karjalan Sanomat
Kontupohjan piiri: Kalanrehutehdas aloitti toimintansa
Kontupohjan piirin Berjozovkan taajamaan rakennettu tehdas on alan suurimpia yrityksiä Venäjällä. Se tuottaa 50 000 tonnia kalanrehua vuodessa.
Oma Mua
Karjalan halličuksen tuvel on avattu kalasyömizien zavodu
Karjalan halličuksen tuvel on avattu kalasyömizien zavodu. Se rodieu eräs suurimii Ven’an tämän alan laitoksii. Uvvel laitoksel ruvetah valmistamah 50 000 tonnua kalasyömisty vuvves.
Karjalan Sanomat
Karjalaista marmoria voidaan käyttää Iisakinkirkon restauroinnissa
Karjalaisen marmorin käyttömahdollisuuksista tasavallan päämies Artur Parfentšikov ja Iisakinkirkon johtaja Juri Mudrov keskustelivat Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa.
Oma Mua
Piiterin kanzoinväline talovusfourumu: Karjal on solminuh enzimäzii sobimuksii
Petroskoih huavatah nostua uuzi zavodu, kudai rubieu luadimah aktiivuhiildy. Ližäkse on allekirjutettu sobimus tufan louhindas Kondupohjan piiris.
Karjalan Sanomat
Pietarin kansainvälinen talousfoorumi: Karjala on solminut ensimmäisiä sopimuksia
Petroskoihin aiotaan rakentaa uusi tehdas, joka tuottaa aktiivihiiltä. Lisäksi on allekirjoitettu sopimus tuffin louhinnasta Kontupohjan piirissä.
Karjalan Sanomat
Karjalan pohjoisosassa aiotaan kieltää kryptovaluutan louhinta
Kiellon tarkoituksena on suojella kuluttajia sähkön hinnan nousulta. Vastaavan anomuksen liittovaltion hallitukselle lähetti Karjalan päämies Artur Parfentšikov.
Oma Mua
Karjalan tugikohtat: 19 linnua da kyliä on vallittu
Karjalan tugikohtien luvetteluh kuuluu 19 linnua da kyliä, heijän vuoh ruvetah kehittymäh rinnalgi olijat alovehet.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kehitetään alueellista kaupan kehitysohjelmaa – Yrittäjiltä odotetaan ehdotuksia
Vuoteen 2030 ulottuvan ohjelman tarkoitus on luoda tarvittava infrastruktuuri liiketoiminnalle.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana