Petroskoiš pästtas videorolikad Karjalan kirjutajiš

28.01.2025
Petroskoin valdkundaližen universitetan magistraturan üläopenikad tegeba ”Karjalan literatur: Karjalan literaturižen processan erigoičuz karjalan, vepsän, suomen da venän kelil ” -projektan.
Projektan jouk kävub külihe keradamha tedoid kirjutajiden polhe. Kuva: Jekaterina Golubnik
Projektan jouk kävub külihe keradamha tedoid kirjutajiden polhe. Kuva: Jekaterina Golubnik

Petroskoin valdkundaližen universitetan magistraturan üläopenikad tegeba ”Karjalan literatur: Karjalan literaturižen processan erigoičuz karjalan, vepsän, suomen da venän kelil” -projektan. Sen aigan hö pästaba videorolikad Karjalan kirjutajiš. Projektan joukus om koume üläopenikad da ohjandai.

— Mö valičim 15 tärktad personad, kudambad kirjutiba ühtel nelläs kelespäi. Tegim kaikuččen polhe penen dokumentaližen fil’man, miččes ezitim meiden kacegen Karjalan literaturaha. Mö tahtoim ozutada, mitte se om erazvuitte da äipoline. Ičemoi fil’moiš mö mugažo kingitam homaičust sihe, kut karjalan, venän, vepsän da suomen kul’turad kožusoiš toine toiženke, starinoiči “Oma Media” -portalale projektan ühtnik Angelina Dorožko.

Miše kerata materialad projektan täht, ühtnikad ajeliba erasihe ekspedicijoihe: hö oliba Olonec-, Podporožje- lidnoiš, Essoila-, Šoutjärv’-, Kurb-küliš, a mugažo Zaonežjes da Solomennojes. Matkan aigan projektan ühtnikad vastsihe kirjutajiden heimolaižidenke, sebranikoidenke, ühthižradnikoidenke da openikoidenke.

Üks’ jäl’gmäižiš matkoišpäi oli Šoutjärves. Šoutjärven etnografižes muzejas magistrantad tundištihe materialoidenke, miččed om omištadud tetabile vepsläižile kirjutajile da kul’turradnikoile, kudambad tegiba znamasižen panendan vepsläižiden tradicijoiden kaičendaha da popul’arizoitandaha. Muzejan augonpanii om kodirandan tedai, vepsän fol’kloran keradai Rürik Lonin, kudamb pästi eloho “Minun rahvahan fol’klor” -kogomusen.

Projektan satuseks linneba videorolikad meiden kodiröunan znamasižiden kirjutajiden polhe. Nügüd’ projekt lopiše, pigai kaik tahtnikad voiškandeba tundištadas videorolikoidenke projektan gruppas.


Uzištoid neciš temas voib lugeda mugažo karjalaks, suomeks da venäks.



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Tieinfraa uusitaan – Kalevalan piirissä peruskorjataan kaksi siltaa
Sillat saadaan kuntoon Kepa— Jyskyjärvi—Borovoi—Kostamus-tieosuudella. Niiden peruskorjaustyöt valmistuvat vuonna 2027.
Karjalan Sanomat
Puistoja kuntoon – Ehdotusten haku on alkanut
Petroskoilaiset voivat ehdottaa puistoja ja puistikkoja kunnostettavaksi.
Kipinä
“Kipinä” kevätty ennustau
Periodika-julguamos on nähnyh päivänvalgien Kipinä-žurnualan karjalankieline noumeru. Tuorehes noumeras on kižua, suarnua, leikattavua da uuttu tieduo karjalazien uskomuksis.
Kodima
Karjalas zavodidas “Jagade tradicijal!” -valdkundaline flešmob
Nece akcii jatkub kül’mkun 4. päivähasai – Rahvahaližen ühtmuden päivähasai.
Oma Mua
Kuuzen da pedäjän 40 tonnua käbyy – uvvekse mečäkse
Vilgan valličus- da siementuotandokeskukses 40 tonnas kerättyy da kuivattuu kuuzen da pedäjän käbyy on suadu siemendy meččien kunnostamizekse.
Karjalan Sanomat
Vanhempien kunnia -merkki kolmelle karjalaiselle perheelle
Asetuksen allekirjoitti Vladimir Putin. Kunniamerkki myönnetään merkittävästä panoksesta perheinstituution vahvistamiseen ja lasten kasvattamiseen.
Karjalan Sanomat
Vaihdos teatterintekijöiden liiton johdossa – Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Nukketeatterin näyttelijä
Aiemmin virkaa hoiti Ad Liberum -teatterin taiteellinen johtaja ja Nukketeatterin ohjaaja Snežana Saveljeva.
Karjalan Sanomat
Kalevala inspiroi – Kansallinen teatteri esittää runoelmaan perustuvan esityksen
Kalevala: Heijastus -niminen esitys nähdään 24. helmikuuta teatterin suurella näyttämöllä.
Karjalan Sanomat
Pikkukaupungit houkuttelevat – Sortavala, Lahdenpohja ja Teberda ovat suosittujen listalla
Tutkimuksen mukaan Venäjällä monet turistit lomailevat pikkukaupungeissa. Viime vuonna Sortavalassa ja Lahdenpohjassa tehtiin tuhansia majoitusvarauksia.
Karjalan Sanomat
Puhetta tekstiksi: karjalan kielen tunnistusohjelma on otettu käyttöön
Ohjelma tunnistaa livvinkarjalan. Laatijat toivovat, että se nopeuttaa sekä tutkijoiden että journalistien työtä ja tuo hyötyä karjalaa lukeville.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana