Tänäpäi pakkaskuun 24. päivänny lähti toizele ilmale karjalaine kirjuttai da kiändäi Zinaida Timofejevna Dubinina.
Zinaida Dubinina on roinnuhes 2. elokuudu vuvvennu 1934 Lumatjärven kyläh, eli Kotkatjärvel. Händy tundiettih nerokkahannu kirjuttajannu, runoilijannu, kiändäjänny da opastajannu, oman rahvahan da oman kielen rohkiennu puolistajannu.
Zinaida Timofejevna on hyvin tundiettu ristikanzu, karjalazet rahvas korgiesti arvostetah hänen neruo da kumardutah Zinaida Timofejevnale hänen kiännettylöis “Kalevalas”, “Uvves sanas”, “Biblies lapsile”. Omas ruavos kuulužu karjalaine kiändäi oli palkittu Ven’an Pravosluavnoin Kirikön kiitändykirjazel da rynnäsmerkil. Zinaida Dubininal on piässyh ilmah kolme runokogomustu: “Silmykaivoine”, “Valgei koivikko” da lapsile tarkoitettu “Minun livvin linduzile”. Joga runos tunduu kirjuttajan suvaičus omah muah, kibei da abei hyllättylöis kylis da mualois, omas čomas da helies unohtuksih jiännyös karjalan kieles. Zinaida Dubininan mielet da tuskat karjalan muan nygytilas on kerätty suureh kogomukseh, kuduan piästi ilmoih vuvvennu 2013 Karjalan Kielen Seuru.
Musto Zinaida Dubininas rubieu elämäh ilmazen ijän hänen runolois da kiännöksis.