Mujeh on tapahtuman keškukšešša

Mujeh on tapahtuman keškukšešša

07.10.2024
Vuokkiniemeššä piettih Mujehfestivali. Šajekuun 5.–6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Festivalin voittajat – Šuutele miut, onni -joukko. Kuva: Aleksandra Lesonen
Festivalin voittajat – Šuutele miut, onni -joukko. Kuva: Aleksandra Lesonen

Vuokkiniemeššä piettih Mujehfestivali. Šajekuun 5.—6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.

Kuot’t’elomah kalaššušonnie tällä kertua tuli 11 joukkuo. 5. šajekuuta kalaštajat lašettih omat verkot Kuitti-järveh. Enši päivänä hyö noššettih verkkoh, myöššyttih rantah ta šiitä ošallissuttih eri kilpailuih: ken enemmän kalua šai, ken nopiemmin ottau kaikki kalat verkošta ta puhaštau ne.

Festivalin kilpailun voittajakši piäsi Šuutele miut, onni -joukko ta šai piälahjakši uuvven venehmouttorin. Toisella paikalla oli Teknilliset piätökšet -joukko ta kolmannella — KV 1 -joukko. Kaikki kilpailun voittajat ta ošallistujat šuatih lahjat partn’oriloilta.

— Miun Platon-punukka eläy Koštamukšešša. Tänä vuotena mie šain hänet šuoštumah ošallistumah miun kera ta hiän tuli. Myö uškoma omah voittoh. Kyllä, meitä autto monivuotini kalaštajan kokemuš. Toivon, jotta punukka nyt rikenempäh rupieu käymäh kalalla miun kera, šano Šuutele miut, onni -joukon jäšen Valerii Pavlovič Stepanov.

Joka vuosi festivalin järještäjät Sreda-keškuš ta Vuokkiniemen kylätalo -etnokulttuurikeškuš yritetäh kummaššuttua vierahie. Hyö kekšitäh mukavua ohjelmua ta niise šäilytetäh karjalaisie perintehie. 

Mujehfestivalin vetäjäkši oli kučuttu Marina Noženko — Kiži-musejon opaš, kumpani kantau kunnivonimie “Venäjän paraš opaš”. Hänen kera festivalie piti Sreda-keškukšen johtaja Jelena Hmelevskaja. Vetäjät paistih karjalakši ta venäjäkši vierahien kera. 

Folkloriohjelma šamoin oli pohatta. Konsertissa esiinnyttih Tuari-folkryhmä, Yarga Sound System -šähkö-etnomusiikin projekti, Kataja-ryhmä Vuokkiniemeštä, Valerija Koškina Miun mujeh -laulun kera šekä Headway Dancers -tanšširyhmä. 

Kylän vierahat ta eläjät ošallissuttih kaikenmoisih muasteri-oppiloih, otettih valokuvie muissokši kaunehešti korissetuissa valokuvapaikoissa, oššettih muistolahjoja jarmankalla, käytih opašretkilöissä kylyä myöten ta Ončin talošša šekä voitih tarkistua omie karjalan kielen tietoja.

Festivali piettih kuuvventeh kertah.


POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Ammatinvalinta: Petroskoin koululaiset osallistuivat työpajoihin
Työpajan aikana koululaiset tutustuivat ammattivalokuvauksen sääntöihin.
Karjalan Sanomat
Karjalan sukututkimusseura avaa uuden kurssin ensi viikolla
Kouluttajat kertovat, miten voi muodostaa perhearkiston, mistä arkistoista voi löytää tietoa sukulaisista ja miten internet voi auttaa tiedon etsinnässä.
Karjalan Sanomat
Satakieli laulaa Petroskoissa – Pietarilainen teatteri toi Andersenin sadun
Esitys voitti Pietarin teatterit lapsille -festivaalilla ja sai Pietarin korkeimman teatteripalkinnon, Kultaisen soffiitin, erikoispalkinnon.
Karjalan Sanomat
Ruskealan retrojuna kuljetti miljoonannen matkustajansa
Sortavalasta Ruskealan marmoripuistoon lähtevä retrojuna on liikennöinyt vuodesta 2019.
Karjalan Sanomat
Yleisvenäläinen äidinkielten kilpailu alkaa ensi viikolla – koululaiset ovat tervetulleita
Kilpailu on tarkoitettu 8.—11. luokkalaisille. Voitto kilpailussa tuo koululaisille etuja yhteishaussa.
Karjalan Sanomat
”Uudet peredvižnikit” tulevat Petroskoihin
Venäjän johtavien kulttuurihenkilöjen johtamat työpajat järjestetään Petroskoissa.
Kodima
Šoutjärves kahesanden kerdan mäneb “Pajokeraine”-festival
Necin sobatan Šoutjärvehe tuleba lapsed, miše ozutada ičeze pajo-, karg- da kel’mahtoid. “Pajokeraine”-festival’ tehtas sigä kerdan kahtes vodes.
Karjalan Sanomat
Hukka perii! – Suomessa kuukauden sanaksi on valittu hukkatyö
Hukkatyössä hukkaan menee aikaa ja rahaa. Sanan alkuosa hukka selitetään Kielitoimiston sanakirjassa menetykseksi, häviöksi, tappioksi tai tuhlaukseksi.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana