Miččid vepsläižid praznikoid pidetas necil vodel?
Joga voden kezal vepsläižiš küliš tehtas erazvuiččid tradicionaližid praznikoid da külän päivid. Kaikuččes agjas oma ičeze vepsläižed pranikad, miččil oma ičeze nimed da temad. Nenile praznikoile tobjimalaz tuleb äi rahvast, miše kundelta rahvahaližid pajoid, kacta rahvahaližid karguid da sobid. Ned tundištoitaba adivoid vepsän rahvahan kul’turanke, tradicijoidenke da veroidenke.
— Nece voz’ om erine Priojatjen vepsläižiden täht. Jäl’ges pit’käd rat’kaigad mö varastam adivoid tradicionaližel ”Elonpu”-praznikal Vidlas, varastam adivoid edahaižiš-ki vepsän röunan küliš. Ristitud suriš lidnoišpäi hüviš meliš tuleba mijale, miše kacta muzejad Kurbas, ühteta erazvuiččihe mastar’-klassoihe, tundištadas vepsän kelenke, sanub ”Svirskije berega”-organizacijan pämez’ P’otr Vasiljev.
Täl vodel Piterin agjas Vidlas 11. kezakud mäneb ”Elonpu”-praznik, Tervalas 2. henkud da Enarves 3. heinkud – ”Enarne ma”.
Änižröunas Kalages 18. kezakud pidetas ”Kalarand”-praznik; Šokšus 10. heinkud – ”Pühä päiväine”.
Vologdan agjas Päžjärves (Randal) 9. heinkud linneb ”Elonpu”-praznik.
Ližaks tradicionaližid praznikoid läz kaikuččes penes vepsläižes der’onas tehtas külän päivid-ki. Ned mäneškaba Piterin agjan Järviš (9.heinkud) da Ladvas, Vologdan agjan Pondalas.
