“Marii pamaš” esitti marilaista perintyö Petroskoissa

“Marii pamaš” esitti marilaista perintyö Petroskoissa

17.06.2022
Kešäkuun 16. päivänä Petroskoi otti vaštah vierahie Mari Elin tašavallašta. Käynti oli omissettu marilaisella Pelediš pairem -kukkien pruasniekalla.
Mari pamaš -yhtyvenen artistat šoitettih rummulla ta šäkkipillillä, ta tanšittih. Kuva: Irina Zaitseva
Mari pamaš -yhtyvenen artistat šoitettih rummulla ta šäkkipillillä, ta tanšittih. Kuva: Irina Zaitseva

Mari pamaš -kollektiivin artistat yheššä Karjalan marilaiset -kanšalaisjärještön kera vietettih tapuamista Karjalan kanšojen yštävyštalošša, missä kerrottih Periodika-kuštantamon ruatajilla Pelediš pairem -pruasniekašta ta kanšanšoittimista.

Pelediš pairem on tärkeimpie marilaisie pruasniekkoja. Enši kertua šitä juhlittih vuotena 1920. Pruasniekka peruššettih neuvoštoaikana, ka ajan mittah še myöšty marilaisih juurih ta nykyjäh šiih kuuluu perintehellisen marilaisen ušon ritualija.

– 1900-luku oli vaikie Mari Elin tašavallalla. Vuuvvet 1920–1923 tuotih kuivutta, tautija, kylmie talvija. Oli tärkie innoššuttua marilaista rahvašta ta peruštua pruasniekan, kumpani ois herättän ihmisissä luovua innoššušta, korošti Karjalan marilaiset -järještön johtaja Mihail Asessorov. 

Marii pamaš -yhtyveh on 48 vuotta vanha. Nykyjäh šiinä on 32 artistua. Nuorimmalla heistä on 16 vuotta, a vanhimmalla on 70 vuotta. Petroskoih tuli kollektiivin 16 ošallistujua. Yhtyvehen taito-ohjuajana on Marija Solovjova. 

– Meijän kollektiivin yštävyššuhtehet Karjalan kera alettih vuotena 1988. Šilloin “Marii pamaš” tuli šuomelais-ugrilaiseh festivalih, kummaista vietettih Kiži-šuarella, kerto taito-ohjuaja. 

Laulut ta tanššit ollah marilaisen pruasniekan pakollisie elementtijä. Tapuamisešša marilaiset artistat šoitettih tärkeimmillä kanšallisilla šoittimilla – tumirilla ta šuvirilla šekä kerrottih niijen erikoisukšista.

Illalla halukkahat šuatih ihailla tarmokkahie marilaisie tanššija ta omaperäsie lauluja Marii pamaš- ta Šuldir -yhtyvehien konsertissa Kantele-talošša.  



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Matkailu: Moskova, Pietari ja Sotši ovat suosittuja junamatkustajien keskuudessa
Lisäksi venäläiset matkustavat halukkaasti Nižni Novgorodiin, Kazaniin, Anapaan sekä Jekaterinburgiin.
Karjalan Sanomat
Kaupunginpäivä: Juhla omistetaan Pietari Suurelle
Pietarin tanssiaiset, Punaiset purjeet Onegon yllä, muotishow, konsertti ja paljon muuta odottavat kaupunkilaisia ja kaupungin vieraita 25. kesäkuuta.
Karjalan Sanomat
Yksityistamisohjelma: Muutokset tuovat budjettiin lisää rahaa
Yksityistettävän kiinteistön listalle halutaan lisätä 12 uutta valtion kohdetta.
Karjalan Sanomat
Koronaviruksen tilastoja ei enää julkaista Karjalassa
Karjalassa koronatartuntojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi koronarajoituksia poistettiin.
Karjalan Sanomat
Talvitriathlonin KareliaTri-2022 -festivaali kokoaa yhteen noin tuhat osallistujaa
Urheilukilpailut koostuvat uinnista, pyöräilystä ja juoksusta. Festarille osallistuvat myös lapset.
Oma Mua
Sergei Kisel’ov: Kanšallisprojektien kannatukšen varat kašvetah
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto vietettih 23. kešäkuuta.
Karjalan Sanomat
Kotimaanmatkailu: Karjalalle myönnetään yli 80 miljoonaa ruplaa glamping-kohteiden rakentamiseen
Liittovaltion budjetista myönnetään yhteensä yli puoli miljardia ruplaa tasavallalle matkailu-alan kehittämiseen.
Karjalan Sanomat
Budjettimuutokset: Lisärahoitusta myös tienkorjaukseen
Karjalan päämiehen aloitteesta tierahaston menot kasvavat lähes 600 miljoonaa ruplaa.
Karjalan Sanomat
Karjalassa tutkintaan yli 2 000 hehtaaria metsää viime vuoden metsäpalojen jälkeen
Metsien hakkuumäärä määritellään tutkimuksen tulosten perusteella. Lisäksi asiantuntijat selvittävät, kuinka paljon metsää täytyy myös istuttaa piireihin, joissa oli metsätulipaloja.
Oma Media
В Петрозаводске прошёл круглый стол «Использование вепсского языка в современном пространстве»
В Петрозаводске в Доме дружбы народов Карелии прошёл семинар «Использование вепсского языка в современном пространстве», в котором приняли участие языковые активисты, ученые, учителя и преподаватели.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana