Kižis voibi kuduo kangastu

Kižis voibi kuduo kangastu

14.10.2021
Kižin muzeis Petroskoil terväh ruvetah ozuttamah kangahankuvondua karjalan kielel. Muzein ruadajien mieles on yhtenjytyi tärgei säilyttiä vahnoi ruadoloi, taboi da karjalan kieldygi.
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev

– Kahtel käil, ku lujembi pyzys täs, nevvou nuožarveläine Lidija Ivanovna Jevsejeva stuavoi azettajes. Häi piädykauti kävyi linnah Nuožarvespäi ozuttamah nuorile Kižin muzein ruadajile, kui karjalazet luodih da pandih kangastu. Ruado ei ole jygei, ga piälimäine dielo on hyvin azettua kangas – kuduo jo on kebjiembi.

Enzimäine nevvondukerdu piettih Nuožarves. Sie Lidija Ivanovna yhtes Tatjana Jelisejevanke ozutettih da saneltih karjalakse, kui luvvah kangastu seiniä myö da luajittih kassu. Ruado jatkui Petroskoil. Lidija Ivanovna andoi muzeih ozutettavakse ennevahnallizet kangaspuut. Enne net oldih hänen vahnembien kois Kukoinvuaras.

– Minun omat d’uuri ei olla, kuvottih mama da baba nämil kangaspuuloil. Lujal azui Semoi-died’oi, se tatan tuatto, a moužet vie vahnembi kudai sie azui, ylen vahnat ollah. Enämbi, piäl suan vuvven on nämil. Stuavat, stuavakse meijän kyläs sanottih, ylen ammuzet ollah, ylen ammuzet. Minä olin vie pieni tyttöine nengoine, mustan vie nämii puaksuh taluttih, vie kyläh taluttih. Erähil ei olluh kois stuavoi ga, sellittäy Lidija Jevsejeva.

Nämil kangaspuuloil on kuvottu hurstii dai äijy midä muudu. Lidija Ivanovnal on tallel muaman kuvottu postelinpiälysty. Se on junoikas, ruskei sinizenke, ylen järei da jygei.

– Minul himoittas nämmä ozuttua karjalan kielel, sendäh gu muzei, tiettäväine, säilyttäy vehkehii, säilyttäy brujii, sobua, meile pidäy säilyttiägi kieli. Anna meijän katalougas kai nämmä karjalaizet vehkehet, karjalaizet brujat ollahgi karjalakse kirjutetut i himoittas ičel jättiä mustoh, kui i midä ruattih ennevahnas, mittuine oli sanasto, sanou muzein ruadai Ol’ga Žarinova.

Kaččomah kangahankuvondua da mustoittamah libo opastumah karjalastu kuvondusanastuo lapsii da vahnembii kučutah Kiži-muzein varastoh jo täl nedälil. Kangaspuut ollah tiä uudeh vuodessah. Vie karjalazes kuvonduneros luajitah fil’mu.

 


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kaheksa kniigua piäzöy ilmah
Karjalas vuozinnu 2022-2023 piäzöy ilmah kaheksa kniigua karjalan, vepsän da suomen kielel.
Karjalan Sanomat
Lisättyä todellisuutta sisältävä ympäristötaideteos koristaa Petroskoita
Älypuhelimen näytöltä voi nähdä tavaroita, joita myytiin ennen kaupungin kauppatorilla.
Kipinä
Uudet ystävät: Kipinä on käynyt Petroskoin vanhainkodissa
Lastenlehden toimittajat tutustuivat vanhainkodin johtokuntaan ja lahjoittivat Periodika-kustantamon julkaisuja vanhuksille.
Медиaцентр
Вышел новый выпуск ”KV-show”
Второй выпуск нового интернет-шоу рассказывает о районах Петрозаводска.
Karjalan Sanomat
Maitokiista päätökseen — maitotoimitukset on aloitettu
Alavoisen ja Mäkriän maatilojen sekä Aunuksen ja Petroskoin meijerien neuvottelut päättyivät. Tänään maatilat aloittavat maidon toimitukset meijerille tarvittavassa määrin.
Karjalan Sanomat
Suomi: kurpitsapuisto keräsi 70 000 kävijää
Neljäntenä vuotena peräkkäin Rannikon puutarha on rakentanut kokonaisen kurpitsapuiston paikallisten ja turistien iloksi.
Karjalan Sanomat
Vesuri-elokuva nähdään festivaalilla Turkissa
Elokuva kertoo Karjalassa sodan aikana toimineiden keskitysleirien alaikäisten vankien kohtaloista.
Oma Mua
Makein kalitta on valittu “Periodikašša”
Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kieliresurssikeškukšešša valittih makein kalitta. Kilpailuh otti ošua karjalaini, vepšäläini ta uikulaini kalitta, kumpasien kokenuot sriäppijät ollah Karjalan eri kylistä päin, šekä niijen leipurien kalitat, ket vašta opaššutah paistamah niitä.
Karjalan Sanomat
Koronapandemia: Karjalassa on rokotettu yli 40 prosenttia aikuisväestöstä
Rokotuskattavuuden täytyy asiantuntijoiden mukaan nousta 80 prosenttiin laumasuojan saavuttamiseksi.
Kodima
Oppida kodiman istorijad Pimenovan lugemižidenke
28. redukud vepsläižes Šokš-küläs mäneb tradicionaline ”Pened Pimenovan lugemižed”-konferencii škol’nikoiden täht. Konferencii om omištadud šokšulaižele sauvojale da kundaližele tegijale Mark Pimenovale.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana