Bilinoin sanelijoi kerätäh Moskovah
Eepillizien sanelijoin enzimäine kerähmö pietäh 19.—20. sulakuudu Moskovas. Sih tulou 15 sanelijua Ven’an 8 alovehelpäi: Moskovas, Piiteris, Nizn’aja Pečoras, Urualal, Oniegantagavozes, Tverin, Voulogdan da Novgorodan alovehil.
— Karjalas jälgimäzen kerran bilinu oli kirjutettu sanelijas vuvvennu 1956. Sendäh nygöi bilinoin sanelijal on jygei. A ennehäi Karjalu oli kuulužu omil bilinoil da runoloil. Minä kehoitan karjalazii runoloi pajattamah, ga hyö sanotah, ku pahoi omua kieldy maltetah runoloin pajattamizekse. Hyvä, ku nygöi opitah elavuttua da kehittiä ennevahnazii perindölöi. Minä omilegi lapsile — kuuzivuodehizele poijale da nellivuodehizele tyttärele pajatan bilinoi, hyö hyväl mielel kuunnellah da kai unotah niilöin myödäh, sanoi Oma Mediale Ol’eg Skobelev, ven’an bilinoin sanelii.
Kerähmön aigah pietäh ”pyöryžy stola”, kuduan tagan paistah sanelijoin neros da probliemois, avatah Boris Šerginan nimellizen Ven’an sanelijoin školan da kävelytetäh sanelijoin kujuo pitkin. Pietähgi sanelijoin ildukečoi, kuduan aigah suau kuulta meijän muan eepossah kuulujii tevoksii — bilinoi, balladoi, hengellizii runoloi.
Hätken aigua ajateltih, ku Ven’an ”eläviä” eepossua jo ei ole olemas. Yhtelläh sil sanelendunerol ollah lujat juuret. Nygöi kymmenet rahvas opitah pajattua da sanella eepillizeh luaduh. Vuozinnu 2024-2026 kai roittih nelli sanelijoin artelii Moskovas, Piiteris, Nižn’aja Pečoras -linnas da Urualal, kudamih kuuluu lähes 30 hengie.
Moskovas piettäväh kerähmöh kučutah opastus-, kul’tuuru- da tiedolaitoksien ruadajii, yhteiskunnallizih liittoloin kuulujii, joukkoviestimien ruadajii, kaikkii, kedä kiinnostau ven’an suusanallizen perindön tulii oza. Kerähmö pietäh Buzajevo-kyläs, kanzallizen Kodi časounalluo -alovehen tilois. Piäzy kerähmöh on välly.
Yhty Oman Median kanualah MAX:as!
