Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla

Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla

Uljana Tikkanen
20.10.2021
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Uuši šopimuš Karjalan kanšallisen ta Venäjän etnografisen musejojen välillä tuou täšmennyštä ta kurie yhtehiseh toimintah. Kuva: Uljana Tikkanen
Uuši šopimuš Karjalan kanšallisen ta Venäjän etnografisen musejojen välillä tuou täšmennyštä ta kurie yhtehiseh toimintah. Kuva: Uljana Tikkanen

Karjalan tašavallan kanšallini musejo šai uuvven partn’orin 150-juhlavuotena. Šajekuun 13. päivänä oli allakirjutettu šopimuš yhteisruavošta Venäjän etnografisen musejon kera.

Šitä ennein musejon spesialistit jo monie vuosie toteutettih yhtehisie projektija, käytih toini toisen luokše konferenššiloih. Uuši šopimuš auttau šuurentua mahollisukšien miäryä.

– Enšimmäisenä šuurena toimenpitona on Venäjän pohjosen vanhauškoisuolla omissetun näyttelyn järještämini. Šitä voipi esittyä eri paikoissa. Näyttelyn valmistuas’s’a šuau luatie äijän uušie löytöjä. Toivon, jotta yhtehisen ruavon aikana avaukšie tulou vielä enemmän, korošti Etnografisen musejon Venäjän luoteisošan ta Itämeren rannikon kanšojen etnografijan ošašton johtaja Ol’ga Fišman.

Konferenššin toisena šuurena teemana on Pietari Šuuren 350-vuotisjuhla. Keisarin toimintanta hyvin näkyy Venäjän koko luoteisošašša.

Tänä vuotena musejošša pietäh äijän tilaisukšie, ykši niistä on šuuri kanšainvälini tietokonferenšši, kumpasešša keškuššellah pohjosien musejojen ruavošta.

Konferenšših liityttih pienemmät šekä šuuremmat musejot Karjalan eri piirilöistä, Leningradin ta Arhankelin alovehilta šekä Šuomešta, Virošta ta Ruočista.

– Mahollisuš ošallistuo konferenšših on ylen tärkie kaikilla musejoilla. Pienemmät musejot esitetäh omua ruatuo šuuremmilla, federalisilla musejoilla. A šuuremmat musejot tuttavuššutah, mitein musejot kylissä kehitetäh toimintua, otetah ruatoh oman kylän tutkimušta, šano Leningradin alovehen musejojen toimiston etuštaja Anna Rapoport.

Musejojen spesialistit paistih ei-ainehellisen perinnön esittämiseštä musejoissa, mitein tuttavuštua vierahie šiih, mitä ei šua näyttyä, esimerkiksi folklorih, ritualiloih, tietoih. Šamoin paistih, mitein paremmin ruatua vakituisien muistomerkkien kera, kumpasie ei šua šiirtyä. 

– Še on nykytärkie teema musejolla, šentäh kun nyt meilä on äijän ruatuo kallivopiirrokšien kera, kumpaset otettih UNESCO:n luvetteloh. Myö tarviččema tietoja tällä alalla, kerto Kanšallisen musejon johtajan šijahini Denis Kuznetsov. 

Karjalan kanšallisen musejon toiminnan piätarkotuš on vakituini kehityš. Vuotisjuhlakši oli valmissettu äijän ta vielä enemmän ruatuo on tulovaisuošša. Šitä varoin esimerkiksi on šuatu rahotušta, jotta kehittyä ni piirien musejoja.

–Musejo on rahvašta varoin. Nyt myö niämmä, jotta joka vierahalla on oma tarkotuš, mintäh hiän tulou musejoh. Ta musejon tehtävänä on antua ihmisellä šitä, mitä ei ole missänä muuvval’l’a, korošti Karjalan kultuuriministerin šijahini Varvara Lebedeva. 

Nykymuajilmašša kaikki ruttoh muuttuu. Konferenššin lopušša piätettih, jotta vaštautuo pitäy rikenempäh.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana