Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan tašavallan kanšallini musejo šai uuvven partn’orin 150-juhlavuotena. Šajekuun 13. päivänä oli allakirjutettu šopimuš yhteisruavošta Venäjän etnografisen musejon kera.
Šitä ennein musejon spesialistit jo monie vuosie toteutettih yhtehisie projektija, käytih toini toisen luokše konferenššiloih. Uuši šopimuš auttau šuurentua mahollisukšien miäryä.
– Enšimmäisenä šuurena toimenpitona on Venäjän pohjosen vanhauškoisuolla omissetun näyttelyn järještämini. Šitä voipi esittyä eri paikoissa. Näyttelyn valmistuas’s’a šuau luatie äijän uušie löytöjä. Toivon, jotta yhtehisen ruavon aikana avaukšie tulou vielä enemmän, korošti Etnografisen musejon Venäjän luoteisošan ta Itämeren rannikon kanšojen etnografijan ošašton johtaja Ol’ga Fišman.
Tänä vuotena musejošša pietäh äijän tilaisukšie, ykši niistä on šuuri kanšainvälini tietokonferenšši, kumpasešša keškuššellah pohjosien musejojen ruavošta.
Konferenšših liityttih pienemmät šekä šuuremmat musejot Karjalan eri piirilöistä, Leningradin ta Arhankelin alovehilta šekä Šuomešta, Virošta ta Ruočista.
– Mahollisuš ošallistuo konferenšših on ylen tärkie kaikilla musejoilla. Pienemmät musejot esitetäh omua ruatuo šuuremmilla, federalisilla musejoilla. A šuuremmat musejot tuttavuššutah, mitein musejot kylissä kehitetäh toimintua, otetah ruatoh oman kylän tutkimušta, šano Leningradin alovehen musejojen toimiston etuštaja Anna Rapoport.
Musejojen spesialistit paistih ei-ainehellisen perinnön esittämiseštä musejoissa, mitein tuttavuštua vierahie šiih, mitä ei šua näyttyä, esimerkiksi folklorih, ritualiloih, tietoih. Šamoin paistih, mitein paremmin ruatua vakituisien muistomerkkien kera, kumpasie ei šua šiirtyä.
– Še on nykytärkie teema musejolla, šentäh kun nyt meilä on äijän ruatuo kallivopiirrokšien kera, kumpaset otettih UNESCO:n luvetteloh. Myö tarviččema tietoja tällä alalla, kerto Kanšallisen musejon johtajan šijahini Denis Kuznetsov.
Karjalan kanšallisen musejon toiminnan piätarkotuš on vakituini kehityš. Vuotisjuhlakši oli valmissettu äijän ta vielä enemmän ruatuo on tulovaisuošša. Šitä varoin esimerkiksi on šuatu rahotušta, jotta kehittyä ni piirien musejoja.
–Musejo on rahvašta varoin. Nyt myö niämmä, jotta joka vierahalla on oma tarkotuš, mintäh hiän tulou musejoh. Ta musejon tehtävänä on antua ihmisellä šitä, mitä ei ole missänä muuvval’l’a, korošti Karjalan kultuuriministerin šijahini Varvara Lebedeva.
Nykymuajilmašša kaikki ruttoh muuttuu. Konferenššin lopušša piätettih, jotta vaštautuo pitäy rikenempäh.
