Vuozi 2021: tiijusta enämbän karjalazis runolois
Vuozi 2021 Karjalas on ilmoitettu Karjalazien runoloin vuvvekse. Karjalazien runoloin vuvven järjestämizeh niškoi Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan tyveh perustettih ruadojoukko. Kaikkiedah joukkoh kuuluu 14 hengie – kul’tuuru-, tiedo- da turizmualan laitoksien ruadajua.
Pidämäh tazavallas Karjalazien runoloin vuottu ehoitti Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvosto. Sen ehoituksen on kannatannuh Karjalan piämies Artur Parfenčikov. Talvikuun 23. päivänny 2020 Artur Olegovič alekirjutti Karjalan tazavallan Halličuksen käskyn (noumeral 966р-П) Karjalazien runoloin vuvven pidämizes da hyväksyi Vuvven pidoloin pluanan.
Vuvven aloh Karjalan eri piirilöis järjestetäh enämbi 40 piduo: luvendoloi da konsertoi, pruazniekkoi da seminuaroi. Karjalazien runoloin vuvven avajazet pietäh tulien vuon tuhukuus Kantele-talois. Piäpidoloi on karjalazien runoloin päivygi, kudai kačotah pidiä Karjalan Kanzallizes teatras 10. kezäkuudu.
– Karjalan eri laitokset ylen aktiivizesti yhtyttih valmistamizeh Runoloin vuodeh. Kaikkiedah saimmo läs 100 ilmoitustu eri pidoloih. On mainittavu, ku pivot järjestetäh ei vaiku Petroskois, ga Anuksen da Kalevalan piiris, Kostamukses da toizis čuppulois. Erähät pivot pietäh Karjalan tazavallan piän, kudai tulien vuon pietäh Kalevalas, sanoi ruadojoukon sekretari, Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan ruadai Aleksandra Anufrijeva.
Pidoloin pluanah kuulutah kyläpruazniekat, sanommo, fol’klourupruazniekku Korzan kyläs, runonpajattajien pruazniekku Jyškyjärves da Vuonnizes, Louhen – Pohjazen emändän pruzniekku Louhes.
Karjalazien runoloin vuodeh yhtyygi Periodika-julguamo. Sie pietäh Muinazii runoloi eččimäs -kvest-kižu da piästetäh ilmoih Kelevala-eepossu lapsih niškoi prouzan muvvos ven’an kielel. Kiändäjänny on Aleksandra L’ubarskaja. “Kalevalan” uuttu painostu rahvas vuotetah jo kodvan aigua – Karjalan Kanzallizen kirjaston ruadajien mugah Kalevala-eepossua lugijat kyzytäh puaksumbah toizii kniigoi.
– Toivommo, ku Karjalazien runoloin vuvven pivot annetah innostustu taidoilijoile, da kirjuttajile. Karjalazien perindö pidäy siirdiä polvespäi polveh, sanoi Aleksandra Anufrijeva.
Karjalazien runot pannahgi Karjalan ei-ainehellizien kul’tuuruperindön Yhtenäzeh luvetteloh. Sen hyväkse nostetah karjalazien runoloin merkičysty, runoloih ruvetah kiinnittämäh enämbiä huomivuo.
Karjalazien runoloin vuvven aloh pietäh kilboigi, sanommo, heinykuus Karjalas vallitah paras runoloin pajattai. Kilbu pietäh folk- da rock-muuzikan Karelian Troll -muuzikkufestivualin hantuzis.
Enämbän karjalazien runolois tiijustetahgi školaniekat Nuorien vastavus Karjalan mual -luageris, kudai tavan mugah pietäh Petroskois sygyzyloman aigua. Lapset, kuduat opastutah karjalan, vepsän dai suomen kieldy, opitah iče kirjuttua runoloi da ozutetah teatruozutelman.
Ku karjalazien runolois tiijustettas enämbi rahvastu, Petroskoih azetetah tiijollizet lavvat. Vuvven pidoloih niškoi valmistetahgi tunnusmerki. Sen ližäkse Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu yhteisruavos Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan kel piästettih ilmoih karjalazile runoloile omistettu seinykalendari, kudai omistetah Karjalazien runoloile. Kalendaris on tieduo Karjalan tundiettulois runonpajattajis da runoloi karjalan da ven’an kielel.
– Pivot, kuduat järjestetäh Karjalazien runoloin vuvven pluanan hantuzis, ollah suundavuttu eri-igähizile ristittyzile, karjalan kielen maltajile dai niilöile, ket ei paista karjalakse. On äijy pidoloi nuorih niškoi. Voin sanuo, ku nygöi nuoret ylen äijäl kiinnostutah karjalazih taboih da kul’tuurah, sanoi Aleksandra Anufrijeva.
Karjalazien runoloin vuvven pivot järjestetäh Kandurahvahien eländypaikoin sotsiualline da etnokul’tuurine kehittämine -valdivollizen programman hantuzis.
Ku roinnou pandemien vaigei tilandeh, pivot pietäh online. Pidoloin programmu terväh suau kaččuo täs.
