Vuottovaara odottaa muutoksia

Vuottovaara odottaa muutoksia

Ilona Veikkolainen
14.02.2022
Kiskobussilla on mahdollista saapua Sukkajärven taajamaan, josta turistit lähtevät Vuottovaaralle.
Vuottovaara kiinnostaa matkailijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä, jotka pyrkivät säilyttämään ympäristöä. Tänä vuonna luonnonsuojelualueen kehitykseen tarvitaan 34,8 miljoonaa ruplaa. Kuva: Mujejärven piirin Vuottovaara -VKontakte-sivu
Vuottovaara kiinnostaa matkailijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä, jotka pyrkivät säilyttämään ympäristöä. Tänä vuonna luonnonsuojelualueen kehitykseen tarvitaan 34,8 miljoonaa ruplaa. Kuva: Mujejärven piirin Vuottovaara -VKontakte-sivu

Venäjän rautatiet Oy järjestää Orlan-kiskobussin vuorot Mujejärven piiriin. Ensimmäinen vuoro on suunniteltu kesäkuun 1. päiväksi.

Kiskobussit kulkevat Lentiera—Sukkajärvi—Kostamus-reitillä. Karjalan budjetista myönnetään noin 45 miljoonaa ruplaa junareitin järjestämiseksi. Kesän alkuun mennessä rata kunnostetaan ja asemarakennukset ja -laiturit korjataan.

— Kiskobussin reitin suunnittelussa on tärkeä huomioida jokainen taajama, jossa juna voisi pysähtyä, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoi tasavallan hallituksen online-istunnossa viime viikolla.

Karjalan hallituksessa ennustetaan, että liikenteen kehitys vaikuttaa matkailijoiden määrän kasvuun.

Vuottovaara on Mujejärven piirin tunnetuin nähtävyys. Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriön johtajan Andrei Karpilovitšin mukaan kymmenisen tuhatta turistia käy Vuottovaaralla vuosittain.

— Tästä määrästä vain parituhatta ihmistä saapuu Vuottovaaralle ryhmämatkailijana. Matkailijoita on paljon kesällä ja syksyllä.

Ihmiset pystyttävät telttoja mihin tahansa ja jättävät roskaa. Huonoa on myös se, että omatoimiset matkailijat tallaavat uusia polkuja ja sytyttävät nuotioita.
Andrei Karpilovitš, Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeri

Omatoimimatkailu aiheuttaa ministerin mukaan häiriötä ympäristölle.

— Ihmiset pystyttävät telttoja mihin tahansa ja jättävät kasoittain roskaa. Huonoa on myös se, että omatoimiset matkailijat tallaavat uusia polkuja ja sytyttävät nuotioita. Kukaan ei vastaa matkailijoiden turvallisuudesta, Andrei Karpilovitš toteaa.

Karjalan hallituksen aikeissa on perustaa Vuottovaaran luonnonsuojelualueen hallinnasta vastaava laitos. Sen työntekijät vastaisivat ympäristönsuojelusta, järjestäisivät kävelyreittejä ja opastaisivat matkailijoita vaaralla.

Vuottovaaran luonnonsuojelualueen kehityshanke on valmis. Sen mukaan matkailijat saapuvat Sukkajärven taajamaan, josta jatkavat bussilla Himolaan. Vaara sijaitsee yli 30 kilometrin päästä Himolasta.

— Luonnonsuojelualueen hallinnasta vastaavaan laitokseen työllistetään kymmenen ihmistä. Meillä on aikomus tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa. Yrittäjät voisivat järjestää palveluja matkailijoille ja rakentaa vierastaloja. He toimivat vain luonnonsuojelualueen ulkopuolella, Karpilovitš selittää.

Matkailukohteena Vuottavaara on tärkeä Mujejärven piirin talouden kehitykselle. Infrastruktuurin perustamisen jälkeen Vuottovaara kiinnostaa monia yrittäjiä.
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Ministeri Karpilovitšin mukaan tänä vuonna luonnonsuojelualueen kehitykseen tarvitaan 34,8 miljoonaa ruplaa. Rahaa käytetään vierailukeskuksen rakentamiseen Sukkajärven taajamaan, bussin ostamiseen, vartiopaikan perustamiseen, siltojen ja tien korjaukseen.

— Infrastruktuurin perustamisen jälkeen vaara kiinnostaa monia yrittäjiä. Matkailukohteena Vuottavaara on tärkeä Mujejärven piirin talouden kehitykselle, Artur Parfentšikov sanoo.

Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriön varajohtaja Aleksei Štšepin on sitä mieltä, että tarpeellisen infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan viitisen vuotta.

Tasavallan päämiehen Parfentšikovin mukaan on tärkeä perustaa myös kansalaisryhmä, johon kuuluu paikallisia asukkaita. Jotkut asukkaista ovat kääntyneet ympäristöministeriön virkamiesten puoleen ja kertoneet, että viime vuosina Vuottovaaran historiallinen maisema on alkanut muuttua. Vuottovaaralla on tärkeä kehittää ekologisesti kestävää matkailua, joka ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana