Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin

Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin

Marina Petrova
29.11.2023
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Biologian tohtori Lidija Vettšinnikova (vas.) ja laboratorion työntekijä Nadežda Petrova esittelevät visakoivun klooneja Karjalan tutkimuskeskuksen metsäinstituutissa. Kuva: Marina Petrova
Biologian tohtori Lidija Vettšinnikova (vas.) ja laboratorion työntekijä Nadežda Petrova esittelevät visakoivun klooneja Karjalan tutkimuskeskuksen metsäinstituutissa. Kuva: Marina Petrova

Karjalan luonnonvarain- ja ympäristöministeriö, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus ja Segezha Group Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen visakoivun taimien istuttamisesta osakeyhtiön vuokraamalle alueelle.

— Sopimuksen allekirjoittamista edelsi runsas työ. Nyt kehitetään tiekarttaa sopimuksen toteuttamiseen. Sitten Segezha Groupin vuokraamalle alueelle istutetaan visakoivuja, Karjalan varaluonnonvarain- ja ympäristöministeri Aleksei Pavlov kertoi ministeriön lehdistöpalvelulle.

Sopimuspuolet pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.

— Nyt Karjalassa kasvaa luontaisesti noin 1 500 visakoivua, noin 50 vuotta visakoivua tutkinut Karjalan tutkimuskeskuksen metsäinstituutin metsäbiotekniikan laboratorion ylitutkija Lidija Vettšinnikova sanoo.

Vuonna 2021 Karjalan tutkimuskeskuksen metsäinstituutti laati samojen osapuolien tuella kloonattujen visakoivujen kokoelman, jossa on 32 visakoivun genotyyppiä.

— Työskentelemme jatkuvasti ainutlaatuisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi vuokrametsissämme ja uhanalaisten puiden lisäämiseksi. Olemme useiden vuosien ajan auttaneet tutkijoita laajentamaan visakoivun genotyyppien kokoelmaa. Keväällä 2024 jatkamme työtä tämän ainutlaatuisen puun määrän lisäämiseksi vuokra-alueellamme, Segezha Group Oy:n ympäristöjohtaja Vjatšeslav Mutjev kommentoi yhtiön verkkosivulla.

Venäjällä eniten visakoivuja kasvaa Karjalassa. Vuonna 1985 visakoivu otettiin Karjalan uhanalaisten lajien luetteloon.
Lidija Vettšinnikova, Karjalan tutkimuskeskuksen metsäbiotekniikan laboratorion ylitutkija

Tutkijoiden laatima kokoelma on ainutlaatuinen, koska joitain genotyyppejä ei edes ole luonnossa.

— Visakoivuja tavataan luonnossa useimmiten Valko-Venäjällä, Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Latviassa sekä harvemmin Tanskassa, Saksassa, Tšekissä ja Liettuassa. Venäjällä eniten visakoivuja kasvaa Karjalassa, Vettšinnikova luettelee.

Karjalassa on neljä visakoivun luonnonsuojelualuetta. Keinotekoisia istutuksia on Äänisenrannan piirin Tsarevitšin ja Kontupohjan piirin Kivatsun suojelualueilla sekä Kižin museon suojelualueella. Vuonna 1985 visakoivu otettiin Karjalan uhanalaisten lajien luetteloon.

— Päätehtävänä on säilyttää visakoivua Karjalassa. Tarvitsemme valtion apua visakoivun keinotekoisiin istutuksiin. Olisi hyvä liittyä liittovaltion ohjelmiin, Vettšinnikova korostaa.

— Visakoivun viljelyn lisäämiseksi voimme tarjoaa visakoivun taimia matkailutarpeisiin ja väestölle, hän korostaa.

Valtion kohdeohjelma jäi toteuttamatta. Tutkijat istuttivat kuitenkin visakoivun taimia omalle koekentälleen ja tutkivat klooneista kasvatettuja puita.

Vettšinnikovan mukaan vuonna 2008 laadittiin kohdeohjelma nimeltään Visakoivun geenistön säilyttäminen ja visakoivuvarojen elvyttäminen Karjalan alueella. Karjalan lainsäätäjät ja viranomaiset hyväksyivät sen. Ohjelma kohdistui visakoivun istutuksiin tieteellisin menetelmin.

— Tavoitteena oli se, että tuottaisimme visakoivun klooneja, joista kasvatettaisiin puuntaimia Vilgan taimitarhassa ja metsänhoitolaitokset istuttaisivat taimia ja hoitaisivat niitä. Silloin hyväksytyn uuden metsälain mukaan metsänhoitolaitoksille jäivät vain valvontatehtävät. Ne eivät pystyneet osallistumaan tarjouskilpailuun, Vettšinnikova sanoo.

Valtion kohdeohjelma jäi toteuttamatta. Tutkijat istuttivat kuitenkin visakoivun taimia omalle koekentälleen ja tutkivat klooneista kasvatettuja puita. He jatkavat myös visakoivun tutkimusta tasavallan luonnonsuojelualueilla.

— Minua harmittaa visakoivujen kunto luonnonsuojelualueilla. Kukaan ei hoida visakoivuja. Puun kasvatuksen aikana tarvitaan säännöllistä hoitoa, vain näin voimme säilyttää ja lisätä visakoivun määrää, tutkija huomauttaa.

2000-luvulla aloimme laatia visakoivun kloonien kokoelmaa. Kokoelma sisältää nyt 100 visakoivun genotyyppiä. Se on suurin geenikokoelma maailmassa.
Lidija Vettšinnikova, Karjalan tutkimuskeskuksen metsäbiotekniikan laboratorion ylitutkija

Vuoteen 1986 saakka Karjalan metsänhoitolaitokset istuttivat visakoivun taimia noin 5 500 hehtaarille. Nämä olivat suurimmat määrät muihin maihin ja muihin Venäjän alueisiin verrattuna. Valitettavasti nämä koivut eivät säilyneet hengissä hoidon puutteen vuoksi.

— Olen ainoa maailman ainoa tutkija, joka on käynyt kaikissa visakoivun kasvupaikoissa. Olen tutustunut visakoivun tilanteeseen eri maissa. Tähän mennessä tilanne on parantunut Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Siellä on hyviä visakoivuviljelmiä, joilla puita kasvatetaan keinotekoisesti, Vettšinnikova sanoo.

Metsäinstituutin tutkijat ovat nyt yhteistyössä valkovenäläisten tutkijoiden kanssa. He luetteloivat visakoivuja Karjalassa. Luettelo on tärkeä muun muassa silloin, kun puita hakataan salaisesti.

Valko-Venäjällä myös kloonataan visakoivua sekä Suomessa ja Saksassa.

— Karjalassa alettiin kloonata visakoivua 1980-luvulla. Ensimmäisiä istutuksia oli Vilgan taimitarhassa. 2000-luvulla aloimme laatia visakoivun kloonien kokoelmaa. Silloin aloimme tuottaa klooneja vegetatiivisesta solukosta. Menetelmä takaa luotettavan tuloksen saamisen. Puuaineksen ominaisuudet säilyvät täysin, tutkija sanoo.

— Kokoelma sisältää nyt 100 visakoivun genotyyppiä. Se on suurin geenikokoelma maailmassa, Vetšinnikova toteaa.


Karjalan tutkimuskeskuksen metsäinstituutin visakoivun kloonien kokoelma sisältää nyt 100 visakoivun genotyyppiä. Kuva: Marina Petrova



POJAVAD KIRJUTESED
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Karjalan Sanomat
Marilainen runo soi lyydiksi
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana